Uudistusta on työstetty pitkään ja tähän saakka se on törmännyt aina jäävuoreen: yleiseen vastustukseen, ongelmien esiintuloon tai perustuslaillisiin esteisiin. Nyt ollaan ehkä ensi kertaa aika lähellä uudistuksen toteutumista.

Maakunnissa, kunnissa ja organisaatioissa käy kova vilske, kun erilaisin hankkein ja yhteistyöryhmin ollaan hakemassa ratkaisuja ja uusia toimintatapoja sekä monistamassa jo hyväksi todettuja käytänteitä. Uudistuksen tavoitteet ovat hienot, eli saada tasapuolisesti kaikki sote-palvelut kuntalaisten helposti saavutettaviksi asuinpaikasta riippumatta. Tasavertaisuus ja palveluiden korkea laatu ovat oikea-aikaisina ja kustannustehokkaina inhimillistä hätää lievittäviä ja säästöjä tuovia. Valinnanvapaus toisi vaihtoehtoja. Tavoitteiden toteutuminen kuitenkin epäilyttää monia.

Järjestöt hakevat paikkaansa


Mitkään laskelmat eivät ainakaan alkuun tue käsitystä saavutettavista säästöistä. Integraatio ja kokonaisvaltaiset palvelujärjestelmät ovat uhattuina. Alueellisesti Suomi on niin moniulotteinen ja olosuhteiltaan erilaistunut, ettei tasa-arvoisuuteen kyetä millään. Valinnanvaraa on vain siellä, missä palveluntuottajia on useampia. Uudistusta tehdään terveyspuoli edellä ja siksi monia huolettaa sosiaalipalveluiden kohtalo.

Kyseessä on niin suuri ja kattava uudistus, että kaikkien palvelujen, hoitopolkujen ja erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen ja uudelleenrakentaminen vievät vuosia. Erityisesti järjestöille tämä voi aiheuttaa vaikeutta löytää keinoja selviytyä muutosaikojen yli. Palveluiden ostot ja toiminta-avustuksien saamiset voivat katketa ylimenokausilla. Monille järjestöille tämä tietäisi toiminnan loppumista. Siksi myös järjestöt yrittävät miettiä keinoja varmistaa asemansa uudessa järjestelmässä. Sitä eivät helpota useat suunnanmuutokset valmistelujen aikana.

Uusia kumppanuuksia tarvitaan


Onko meillä valmiuksia vastata uudistusten tuomaan haasteeseen? Asiantuntijat nostavat esille monia keinoja parantaa järjestöjen mahdollisuuksia palveluntuottajina uudessa maakuntamallissa. Järjestöjä kehotetaan solmimaan aktiivisesti yhteistyökumppanuuksia, niin toisten järjestöjen kuin julkisten toimijoiden kanssa. Erityisesti kumppanuuksia pitäisi luoda uudistuksen aktiivi-ihmisten kanssa, joita on joka maakunnassa.

Palveluiden kehittäminen, tunnetuksi tekeminen sekä myynti ja markkinointi tuovat meitä esille ja vahvistavat asemaamme vahvoina sekä luotettavina organisaatioina että yhteistyökumppaneina. Sote- ja maakuntakentässä on niin paljon toimijoita ja uudistuksia, että työtä riittää meille kaikille. Tapahtumia, koulutuksia, seminaareja ja tiedotustilaisuuksia järjestetään kaikilla alueilla.

Järjestöillä oma erityinen osaamisensa


Tarvitsemme järjestöissä uskoa siihen, että meillä on runsaasti vahvuuksia selviytyä uudistuksessa vähin vaurioin tai jopa mahdollisuus saavuttaa entistä parempi asema. Järjestöjen merkitys on tiedostettu ja vahva osaaminen sekä pitkäjänteinen kehittämistyö järjestöille ominaisena osaamisena on arvotettu korkealle.

On myös tärkeää tuoda esille kunkin järjestön keskeinen osaaminen ja erityisyys. Kun pystymme osoittamaan työmme vaikuttavuuden, olemme jatkossakin varteenotettava kumppani. Palveluita kehittämällä, kykenemällä uudenlaiseen ajatteluun ja käyttämällä uudenlaisia toimintatapoja voimme järjestöissä olla vahvoilla luomassa uutta sote-maailmaa.