Kirjoittajat: Kati Palsanen, kehitysjohtaja ja Hannu Rusama, kehittämispäällikkö 

Esimerkiksi näihin kysymyksiin olemme hakeneet SOS-Lapsikylässä vastauksia jo muutaman vuoden ajan ja muotoilleet ratkaisuksi SOS-kumppanuudeksi kutsumamme toimintamallin.

Ainutlaatuinen elämä huomioitava kokonaisuutena

Ongelmissa painivien perheiden näkökulmasta on riittämätöntä, jos yksittäinen palvelu toimii hyvin. Monet eri palvelut toimivat omissa lokeroissaan ja hoitavat omaa tehtäväänsä laadukkaasti, mutta kysymykseksi nousee, hoidetaanko näillä ratkaisuilla loppujen lopuksi enemmän eri oireita ja todellinen tuen tarve saattaa jäädä piiloon?

On ihan tavallinen tarina, että tuen tarpeessa oleva perhe on yhtäaikaisesti yli kuuden palvelun piirissä ilman, että nämä palvelut tekevät juurikaan yhteistyötä tai varsinkaan yhteistä työtä. Perhe tai perheen eri jäsenet käyvät useissa eri arvioinneissa ja kertovat historiaansa uudelleen ja uudelleen.

Jotta pääsisimme oikeanlaiseen, vaikuttavaan ja ennen kaikkea kokonaisvaltaiseen tukeen pulmissa painivan lapsiperheen asiassa, meidän pitää tietää varsin paljon erilaisista syistä, jotka perheessä tuen tarvetta aiheuttavat. Perheiden näkökulmasta on kuormittavaa, jos samat asiat pitää kertoa useita kertoja eri tahoille. 

Yhdessä Varkauden kaupungin kanssa olemme lähteneet tavoittelemaan tukea tarvitseville lapsiperheille kokemusta, että heidän ainutlaatuinen elämänsä on huomioitu kokonaisuutena, jota tuetaan yhteen nivotulla tukipaketilla. Tuen räätälöinnin keskiössä on perheen tarve.

Tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia, mutta näyttää myös siltä, että näin toimien on saavutettavissa merkittäviä kustannussäästöjä, jopa 15-20 % säästöä lapsiperheiden tukipalveluiden kustannuksista. Säästöä syntyy, jos tehottomat palvelut voidaan karsia perheiden ympäriltä pois ja jäljelle jää vain vaikuttaviin tekoihin yltävä toiminta.

Analytiikka tuo ymmärrystä

SOS-kumppanuuden lähtökohta on perusteellinen lähtötilanneanalytiikka. Olemme tehneet Varkaudessa sekä laadullisen analyysin että kuntalaisten palveluiden käytön ja palveluiden kustannukset yhdistävän palveluiden käytön elinkaarianalyysin, jotka ovat antaneet pohjan kehitystyölle ja vaikuttavuustavoitteille.

Meidän pitää ensin tietää ja ymmärtää kuntalaisten tarpeista ja palveluiden käytöstä riittävästi, jotta osaamme suunnata tekomme oikein. Lähtötilanteessa olemme muun muassa selvittäneet eri palveluiden kustannukset sekä ennustaneet kustannuskehitystä, kunnan väestökehitystä ja eri palveluiden käyttöasteita. Vasta tämän jälkeen olemme voineet lähteä miettimään, minkälaiset ratkaisut voisivat tuoda uutta kunnan tilanteeseen. 

Analytiikan kautta meille on syntynyt ymmärrys, että perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön riittävän paljon erilaisia keinoja perheille ohjautua tuen piiriin silloin, kun perhe sitä kokee tarvitsevansa. Mutta tämän lisäksi meidän tulee osata johtaa oikea tuki perheen avuksi. 

Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet Varkaudessa keskitetyn resurssien johtamisen mallin, jonka avulla tukea tarvitsevalle perheelle voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeensa mukainen tuen kokonaisuus yhdellä kertaa, eikä perheen enää tarvitse käydä monessa erillisessä palvelussa arvioitavana erikseen ja sen jälkeen saamassa apua johonkin yksittäiseen pulmaan. 

Raskaiden palvelujen tarve vähenee

Kun saamme palveluketjun alun toimimaan tehokkaammin, pystymme pikkuhiljaa vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta ja estämään isojen kustannusten syntymistä. Tähän tilanteeseen päästäksemme olemme tarvinneet Varkaudessa ennen kaikkea tietoa ja ymmärrystä, sekä rohkeita kokeiluja, uudenlaisia kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä selkeitä mittareita, jotta pystymme näkemään, pääsemmekö niihin tuloksiin ja tavoitteisiin mitä olemme asettaneet.

Kehitystyö on Varkaudessa vielä kesken ja tulee vaatimaan vielä vuosien pitkäjänteisen työn. Suunta on kuitenkin selvä. Miksi emme muodostaisi palvelukokonaisuuksia perheille niin, että he voisivat kokea saavansa yhtä palvelukokonaisuutta toisistaan riippumattomien palasten sijaan?

***

Miten lapsiperheiden tukemisen laita on sinun kunnassasi/maakunnassasi? Jos ajatuksemme innostavat, niin ole ihmeessä yhteydessä (etunimi.sukunimi@sos-lapsikyla.fi). Tulemme mielellämme käymään ja kertomaan lisää kokemuksistamme.

Tervetuloa kuulemaan meistä lisää Kuntamarkkinoille 13.-14.9.2017!