Someraivo ei kuitenkaan edistä pyrkimystä suojella lapsia kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Eikä se etenkään suojele seksuaalisesti kaltoinkohdeltua lasta. Helsingin sanomien toimittaja on haastatellut "Pojat ovat hyväksikäytöstä tyttöjä useammin vaiti" -otsikoituun juttuunsa (HS, 30.3.) rikoskomisariota ja psykologia. Kumpikin heistä korosti, että aikuisen reaktio on tärkeä, viitaten tässä siihen aikuiseen, jolle lapsi kertoo kaltoinkohtelustaan. He korostivat, että aikuisen on hillittävä tunteensa, vaikka asia on vastenmielinen. Lapselle ei saa jäädä tunnetta, ettei aikuinen kestä kuulla asiasta, sillä se voi saada lapsen sulkeutumaan.

Aikuisen ällötys saattaa sulkea lapsen suun

Entä kun tuhannet aikuiset oksentavat pahaa oloaan sosiaalisen median päivityksissä ja kommenteissa? Voiko jonkun lapsen suun sulkea se, että aikuiset kollektiivisesti osoittavat asian olevan heille vastenmielinen? Näkemykseni mukaan pahimmillaan näin voi tapahtua. Lapsethan pääsevät lukemaan julkisia päivityksiä ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Niitä saattaa lukea myös lapsi, jonka omaan kokemusmaailmaan kuuluu seksuaalinen kaltoinkohtelu.

Jos kysymyksessä on pidempään jatkunut lapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu, tekijä on saanut lapsen luottamaan itseensä. Lapset kantavat usein syyllisyyttä ja häpeää heihin kohdistuneesta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Jotkut katsovat jopa ansainneensa sen. Ymmärtääkö lapsi kaikissa tilanteissa, että aikuisten sosiaalisessa mediassa ilmaisema raivo ja inho kohdistuvat tekijään, eikä häneen? Väestöliiton erityisasiantuntija kertoo (HS 31.3.), että tekijä saattaa sulkea lapsen suun uhkaamalla kertomisesta seuraavan jotain ikävää. Seksuaalisesti kaltoinkohdellulle lapselle tuhansien aikuisten sosiaalisessa mediassa ilmaisema viha, raivo ja inho saattavat olla juuri se ikävä seuraus, mistä tekijä on häntä varoittanut. Lapset eivät halua tuottaa pahaa mieltä aikuisille. Voiko lapsi jättää kertomatta, koska aikuisten inho ja raivo sosiaalisessa mediassa on niin käsinkosketeltavaa?

Neutraali suhtautuminen auttaa toipumaan

Aikuisilla on oikeus lapsen seksuaalisen kaltoinkohtelun nostattamiin kielteisiin tunteisiin – ja toki sanavapauden puitteissa oikeus myös tunteensa ilmaista sosiaalisessa mediassa. Sananvapauteen kuulu kuitenkin aina vastuu, niin nytkin. Sananvapauden hinta on aivan liian korkea, jos yksikin seksuaalisen kaltoinkohtelun ja väkivallan kohteeksi joutunut lapsi vaikenee, koska aikuinen haluaa ilmaista tunteensa julkisesti.

Kuten rikoskomisario HS:n artikkelissa totesi, on hyvä, että lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista käydään yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelun tulee kuitenkin olla asiallista ja neutraalia. Myös juttuun haastateltu psykologi toteaa, että asiallinen, rauhallinen ja neutraali suhtautuminen on lasten ja nuorten selviytymisen ja toipumisen kannalta tärkeää. Jos aikuisen tunteet kuitenkin estävät tällaisen suhtautumisen ja aikuisella on pakottava tarve ilmaista tunteensa julkisesti, olisi suotavaa, että aikuiset ajattelisivat asiaa myös lasten näkökulmasta ja ottaisivat huomioon lasten rajalliset valmiudet ymmärtää aikuisten maailmaan kuuluvia asioita.