Sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska he ovat lähtökohtaisesti haavoittuvammassa asemassa kuin valtaosa saman ikäisestä väestöstä koulupolulla. Koulutuksen kautta voidaan ehkäistä myös lastensuojeluasiakkuuksien ylisukupolvisia kehiä, sillä koulutus on yksi merkittävä henkistä ja taloudellista hyvinvointia lisäävä tekijä.

Rikkonaiset koulupolut haasteena lastensuojelussa

Lapsen tai nuoren sijoitus lastensuojelun sijaishuoltoon käynnistää usein muutoksien ja muuttojen monipolkuisen vaikutusketjun. Sijoitetun lapsen elämässä ei muutu ainoastaan koti, vaan muutoksia tapahtuu niin naapuruston, perhe- ja kaverisuhteiden kuin kouluympäristön näkökulmasta.

Tutkimuksissa on todettu, että sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on muita suurempi riski oppimistaitojen ja koulunkäynnin ongelmiin. Osalla sijoitetuista lapsista ja nuorista saattaa olla vuosikausien aukko koulutiedoissa, mikä saattaa olla seurausta oppimisvaikeuksista, traumataustasta ja kaltoinkohtelun kokemuksista syntyneistä kognitiivisten taitojen puutteista. 

Muuttuvat maisemat voivat aiheuttaa turvattomuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jatkuvasti uutena oppilaana esittäytyminen ja kaverisuhteiden uudelleen haaliminen voi uuvuttaa sekä altistaa koulukiusaamiselle. Vuoden 2017 kouluterveyskysely realisoi valitettavalla tavalla asiaa: sijoitetuista lapsista ja nuorista noin joka kuudes koki koulukiusaamista viikoittain. Jos koulupolun rikkonaisuuden lisäksi lapsi tai nuori joutuu kokemaan kiusaamista vertaissuhteissaan, voi koulunkäynnin into ja oppimisen motivaatio kokea jyrkän laskun.

Koulunkäynnin ja oppijan itsetunnon tukeminen tärkeää sijaishuollon aikana

”Pitää muistaa kehua lasta, kun on usein todella huono itsetunto ja lähtökohtanakin se, että siirrettiin koulusta toiseen ja oli aina uusi oppilas siellä ryhmässä. Mua alettiin koulukiusaamaan, ja sitten ei ikinä kehuttu. Siinä tuli sellanen, ettei enää usko itteensä ja alkaa uskoo niitä negatiivisia haukkuja. Ja kun ei saanut sitä kannustusta. Se on todella tärkeetä. Se tekee sen itsetunnon ja elämänhalun, että hei mä haluan opiskella ja musta tulee lääkäri.”- Sijaishuollosta aikuistunut nuori Ylitse-projektin työpajassa

Koulunkäyntiin kannustaminen ja koulutiellä olevan oppijan itsetunnon tukeminen ovat tärkeitä asioita sijaishuollossa. Projektin työpajoihin osallistuneet nuoret aikuiset painottivatkin kannustuksen merkitystä oman pystyvyyden tunteen rakentamisessa. Lapsen ja nuoren arkielämässä läsnä olevien aikuisten kiinnostus koulunkäynnistä, tuki ja apu läksyjen teossa sekä yhteistyö koulun kanssa mahdollistavat ja luovat kasvupohjaa merkityksellisyyden ja pystyvyyden tunteiden syntymiselle.

Lapselle ja nuorelle tärkeät aikuiset ovat suuressa roolissa toimien eteenpäin kannustavina ja itsensä ylittämiseen uskovina motivaattoreina tai koulunkäynnin ja oppimisen innon ankeuttajina imien pois positiivisia tunteita, unelmointia ja uskoa itseensä. Tutkimukset ovatkin tuoneet esiin kiinnostavan näkökulman sijoitettujen lasten ja nuorten koulupolkuihin: aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa. Onkin syytä kysyä, kannustetaanko sijaishuollossa tarpeeksi tulevaisuuden koulutusuran unelmointiin vai tyydytäänkö herkästi lyhytkatseiseen ajatukseen siitä, että kunhan nuori selviytyy peruskoulusta, se riittää.

Nuoret aikuiset kaipaavat ohjausta koulutuspolkua valitessaan

Osalla sijoitetuista nuorista ei ole lähipiirissään tarvittavaa peilipintaa koulutusuran valintoja pohtiessaan. Omien vanhempien koulutusura on saattanut jäädä lyhyeksi ja esimerkiksi ajatus suvun ainoana ylioppilaana olemisesta tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta voi tuntua epätodelliselta unelmalta. Koulun opinto-ohjauksen rooli koulutuspolkua suunnitellessa ja mahdollisuuksia haarukoidessa onkin merkittävässä asemassa nuorien pohtiessa tulevaisuuden suuntaansa.

Toissa päivänä julkaistussa Nuorisobarometrissa 2017 konkretisoituu valitettavalla tavalla myös taloudellisten haasteiden vaikutus opintojen suorittamiseen. Heikot taloudelliset resurssit kaventavat mahdollisuuksia opiskelualan- ja paikan valintaan: 17 prosenttia vastanneista nuorista tuo esiin karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi.

Sijaishuollosta itsenäistytään usein vauhdilla ja ryminällä. Huumaava vapaus ja täysi-ikäisyys vievät helposti mennessään nuorta elämän kulkijaa. Koulutuksen ja oman polun löytäminen saattavatkin viedä enemmän aikaa sijaishuollossa kasvaneiden nuorten kohdalla. Elämänpolkuun kuuluu eksymistä ja löytämistä. Mistä löydetään koulutuksen pariin sparraajat jälkihuollon työskentelyssä ja myös sen jälkeen?

Lue lisää: Ylitse-projekti