Saako lapsen lähettämän tai saaman luottamuksellisen viestin lukea?

Ylen uutisissa käsiteltiin 6.9.2019 perustuslain mukaista luottamuksellisen viestinnän suojaa ja viestintäsalaisuutta. Asiantuntijat kertoivat suojan ulottuvan perinteisistä kirjeistä sähköiseen viestintään, kuten esimerkiksi sähköposteihin. Myös kännykällä ja sosiaalisessa mediassa lähetetyt viestit kuuluvat perus- ja ihmisoikeutena turvatun viestintäsalaisuuden piiriin, samoin kuin verkkoselailutiedot. Jos toisen viestinnän salaisuutta loukkaa, voi saada sakkoa tai räikeimmissä tapauksissa vankeutta.

Ylen julkaisemiin uutisiin pääset tutustumaan Yle Uutisten sivuilla ja Yle Areenassa.

Luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat myös lapselle. Lapsen perus- ja ihmisoikeuteen puuttuminen ei ole sen hyväksyttävämpää kuin aikuisenkaan. Aikuisella ei ole oikeutta lukea lapsen viestejä vapaasti ja ilman lapsen lupaa. Huoltajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Tähän velvollisuuteen saattaa tietyissä tilanteissa liittyä huoltajan oikeus puuttua esimerkiksi lapsen viestinnän salaisuuteen. Puuttumisen täytyy olla kuitenkin selkeästi lapsen edun kannalta välttämätöntä kyseisessä tilanteessa.

Lapsen etu ei ole sama kuin aikuisen mielipide

Me aikuiset olemme taipuvaisia ajattelemaan, etenkin vanhempana, että ilman muuta tiedämme parhaiten lapsen edun. Lapsen etu ei kuitenkaan ole yhtä kuin aikuisen mielipide vaan se on lapselle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla kuuluva oikeus. Lapsen edun käsitteen tarkoituksena on edistää lapsen parasta, eikä sillä saa perustella mielivaltaista puuttumista lapsen mihinkään perus- ja ihmisoikeuteen. 

Lapsen etu on monisyinen käsite ja se pitää arvioida aina kaikissa tilanteissa erikseen. Lapsen etua punnitessa pitää ottaa huomioon muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, ominaisuudet, kokonaistilanne, vallitsevat olosuhteet sekä aina myös lapsen oma mielipide ja toivomukset. Lapsen edun mukaista toimintatapaa mietittäessä aikuisen on punnittava vaihtoehtoisia tapoja toimia ja arvioitava niiden myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lapsen tilanteeseen. Aikuisen tavalla toimia voi olla vaikutusta vaikkapa aikuisen ja lapsen väliseen luottamussuhteeseen. 

Lapsella on oikeus viestintäsalaisuuteen

Huoltajan velvollisuutena on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Tässä tarkoituksessa huoltajan on varmistettava lapsen kasvuympäristön turvallisuus. Sosiaalinen media on tänä päivänä olennainen osa lapsen kasvuympäristöä. Lähes kaikilla lapsilla on kännykät. Huoltajan tehtävänä on suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Huoltajan velvollisuutena on kuitenkin kasvattaa lasta siten, ettei lasta alisteta tai kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea.

Ylen uutisessa haastatellun aikuisen mukaan harva luopuisi yksityisyydestään vapaaehtoisesti. Lapsen perus- ja ihmisoikeus viestintäsalaisuuteen on lähtökohtaisesti yhtä vahva kuin aikuisen. Ensisijaisena toimintatapana ennen kuin lapsen viestintäsalaisuuteen puututaan, on keskustelu lapsen kanssa huoltajaa askarruttavasta viestinnästä. Tärkeää on myös se, että huoltaja pyytää luvan luottamuksellisen viestin lukemiseen lapselta. Vasta jos keskustelu ei tuota toivottua tulosta ja lapsi ei anna lupaa viestien lukemiseen, huoltaja voi alkaa pohtia, onko puuttuminen selkeästi lapsen edun kannalta välttämätöntä.  

Älkäämme rikkoko lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvaa viestinnän suojaa kevyin perustein. Lapsen näkemys ja mielipide on myös aina selvitettävä ja otettava huomioon, kun tehdään lapsen edun mukaista ratkaisua. Jos ratkaisu poikkeaa lapsen mielipiteestä, aikuisen on selitettävä lapselle, miksi toimi niin kuin toimi.