Tiedämme, että kunnasta riippuen 5-10% maamme lapsista elää perheissä, jotka tarvitsevat paljon tukea arjessa selviytymiseen. Tuolloin päivähoito, kotipalvelu ja neuvola eivät yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan lastensuojelun ja psykiatrian kaltaisia erityispalveluja. Yksi perhe voi näin hyvinkin olla yli viiden eri palvelun asiakkaana.

Kun tarkastelemme palvelujärjestelmäämme paljon tukea tarvitsevan perheen näkökulmasta, näyttäytyy se lähes absurdilta rakennelmalta. Järjestelmä toimisi kyllä jos perhe tai yksilö olisi kerrallaan vain yhden palvelun ja sen mukanaan tuoman, usein hyvinkin tarkkaan kuvatun, palveluprosessin asiakkaana. Näin ei kuitenkaan ole. Järjestelmä on sokea kahdelle näkökulmalle. Ensiksi, se ei pysty tuottamaan sellaista kokonaiskuvaa asiakkuudesta, joka auttaisi näkemään, miten läsnä olevat palvelut (1) vastaavat perheen tarpeisiin, (2) tukevat toistensa onnistumista ja (3) millaisia palvelutarpeita jää täyttämättä.

Toiseksi, se ei huomioi perheenjäsenten ja lähipiirien muodostamia ainutlaatuisia kokonaisuuksia ja ainutlaatuisia elämäntilanteita. Näin ollen jää liian sattumanvaraiseksi, keitä nämä tiukasti sektoroidut palveluputket onnistuvat tavoittamaan ja auttamaan. Selvää on, että nykyinen auttamiskulttuuri ja -järjestelmä tarvitsevat isoa muutosta. Muutos kannattaa kuitenkin aloittaa askel kerrallaan. Lapsillamme ei ole aikaa odottaa isoa kokonaisuudistusta.

Perheet tarvitsevat arjessa läsnä olevan kumppanin rinnalleen

Tarkastellessamme lapsiperheille suunnattuja palveluita ulkopuolisin silmin, olemme tulleet tulokseen, että eri palveluissa sukkulointi ja niiden avulla kokonaisratkaisun rakentaminen on aivan liian vaativa tehtävä perheiden harteille jätettäväksi. Hyötyäkseen nykyisestä, vahvojen professioiden ja itsenäisten prosessien hallitsemasta järjestelmästä, perheet tarvitsevat rinnalleen ”kumppanin”, joka tuntee niin perheen kokonaistilanteen, kuin palvelujärjestelmän osaamisen ja mahdollisuudet. Kumppani…

    … liittyy perheen rinnalle silloin, kun perhe on yhtä aikaa useiden eri palveluiden asiakkaana.

    …auttaa yhteen sovittamaan tarjolla olevat resurssit perheen yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeisiin.

    …kulkee perheen rinnalla tarvittavan ajan ja tukee perheen yhteisöllisen tukiverkoston vahvistumista.


Kumppanin tehtävä ei ole helppo. Tehtävän vaikeus kuvastaa hyvin koko perheen kokonaisuutta tukevan avun järjestämisen vaikeutta. Perheiden kokonaisvaltainen tukeminen vaatii kumppanilta taitoa luoda yhdessä perheenjäsenten kanssa tietoa ja ymmärrystä perheen tilanteesta. Silloin perheen tueksi tarvittavat palvelut toimivat välineinä perheen auttamiseksi. Kumppani on perheen tukena ottamassa palvelukokonaisuutta haltuun, näkemässä kokonaistilanteen ja samalla auttamassa palveluita kohtaamaan perheen tarpeet.

Kumppani on avainasemassa myös katvealueiden näkyväksi tekemisessä. Näin ratkaistaisiin nykyjärjestelmään liittyvä perusongelma, että perheet eivät päädy palveluiden piiriin oikea-aikaisesti, perheet kokevat liian usein, etteivät he tule palveluilla autetuksi tai järjestelmän näkökulmasta perhe ei sitoudu heille tarjottuihin palveluihin.

Kumppani voisi olla samalla omalla työllään perhettä tukeva perhetyöntekijä, jolle luontevasti syntyy tietoa perheen kokonaistilanteesta perheen arjessa työskennellessään. Ehdotuksemme tulisi antamaan perhetyölle ja muulle arkiselle auttamistyölle uudenlaisen aseman koko palvelujärjestelmässä, mikä vaatisi muilta auttajatahoilta luottamusta ja kunnioitusta perheen kanssa tuotettua tietoa kohtaan.

Näillä mietteillä aloitamme tämän uuden ja uljaan vuoden 2015!