Elämme paraikaa aktiivisinta kesätyönhakuaikaa. Kaukana ovat ne ajat, kun kesätöihin saattoi päästä vain soittamalla työpaikkaan. Kilpailu nuorille tarjolla olevista paikoista on kova, ja kesätyön saaminen on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Yhteiskunnallinen työelämän murros, jossa asiantuntijapainotteisia tehtäviä on yhä enemmän, vaikuttaa myös tarjolle laitettavien kesätyöpaikkojen määrään. Tiukkoina taloudellisina aikoina yritykset ovat pakotettuja laskemaan tarkasti tarvitsemansa työntekijäresurssit, jolloin lomien ajaksi ei välttämättä ole mahdollisuuksia palkata työntekijää. Onneksi kuitenkin yhä useampi yritys haluaa kantaa yhteiskuntavastuutaan myös nuorten työllistymisen osalta. Nuorten työllistymistä tukemalla yritykset voivat nivoa yhteen inhimillisen ja kansantaloudellisen hyvän rakentamisen.

Ensimmäiset kokemukset työelämään kiinnittymisestä luovat perustan käsityksillemme selviytyä uraputkesta, josta sitten joskus eläköidymme. Jo pelkästään kesätyöpaikan saaminen voi vahvistaa nuoren käsitystä omista taidoistaan ja mahdollisuuksistaan. Sen sijaan ilman kesätyöpaikkaa jääminen voi syventää niin taloudellista kuin henkistä ahdinkoa ja murentaa nuoren kuvaa itsestään töissä käyvänä kansalaisena.

Työstä ja työntekijäroolista muovautuu osa identiteettiämme. Tutkinnon opiskeleminen ja työpaikan saaminen määrittävät asemaamme niin lähipiirissämme kuin yhteiskunnassa yleensä. Vertailemme itseämme herkästi suhteessa muihin ja pohdimme asemaamme suhteessa median tuottamiin mielikuviin siitä, millaisia yhteiskunnan jäseniä meidän tulisi olla. Yhteiskuntaan kiinnittymiseemme taas vaikuttavat nuoruuden aikaiset työkokemuksemme sekä mahdollisesti tuolloin rakentamamme ihmissuhteet ja verkostot.

Nuorten työllistäminen on osa yhteiskuntavastuuta

Suomessa on paljon yrityksiä, jotka haluavat tarjota nuorille myönteisiä kokemuksia työelämästä. Nuorten työllistämistä työharjoittelujen ja kesätöiden kautta voidaankin pitää yhtenä merkittävimmistä tavoista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yhteiskuntavastuun kantamiseen. 

Meidän on myös sosiaalialalla tunnistettava nuorten tarpeet työnhakuun ja työllistymiseen liittyvien taitojen vahvistamisessa ja tartuttava toimeen näiden taitojen vahvistamiseksi. Yhteistyö yritysten ja sosiaalialan toimijoiden välillä on varsinkin lastensuojelun ja jälkihuollon piirissä hieno mahdollisuus tukea nuoria työnhaussa, työelämässä tarvittavien taitojen kartuttamisessa sekä oman työntekijäidentiteetin vahvistamisessa.

Yritysyhteistyö tuo taitoja ja työpaikkoja

SOS-Lapsikylä on pyrkinyt tukemaan nuorten työllistymistä yhdessä Janssen-Cilagin kanssa useana vuonna järjestetyssä H’uraa-valmennuksessa, jossa nuoret ovat päässeet perehtymään työnhaussa vaadittaviin taitoihin. Tänä vuonna valmennus laajenee ja mukaan liittyy myös uusia yrityksiä. 

H’uraa-valmennuksen tavoitteena on vahvistaa jälkihuollossa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia ja auttaa kesätyön tai muun työpaikan saamisessa. Tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa toteutettava valmennus tähtää siihen, että nuoret saisivat myönteisiä kokemuksia työelämästä ja uskoa omiin taitoihinsa. Myönteiset vaikutukset näkyvät jo tässä hetkessä, mutta parhaimmillaan ne kantavat yli sukupolvien, kun luottamus omiin kykyihin ja yhteiskuntaan siirtyy tukea saaneiden nuorten lapsille.

H’uraa-valmennuksessa nuoret saavat tukea opiskeluun ja kouluttautumiseen sekä tilaisuuksia kartuttaa taitojaan työnhaussa ja esimerkiksi työelämään kuuluvissa digitaidoissa. Yritykset tarjoavat nuorille myös työharjoittelupaikkoja, kesätöitä ja mahdollisesti jopa pitkäaikaisiakin työsuhteita. Toiminta mahdollistaa työelämäverkostojen luomisen myös niille nuorille, joilla ei muuten tätä mahdollisuutta olisi. 

Ilman valmennuksessa mukana olevia yrityksiä emme pystyisi tarjoamaan nuorille näin laajamittaista tukea työelämään kiinnittymiseen – kiitos siis kaikille yrityksille, jotka jakavat halumme auttaa nuoria työelämän ensiaskeleilla.