Sisarussuhteiden huomiointi on erityisen tärkeää sijaisperheissä ja näin ollen nämä suhteet ja sisarukset yksilöinä tulee huomioida myös sijaisperheille tarjottavassa tuessa. Sijaisvanhempien työ sitoo koko perheen mukaan toimintaan ja näin ollen se vaikuttaa myös sijaisvanhempien biologisten lasten elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Sijaisperheen lasten asema tulisikin huomioida mahdollisimman hyvin sijoitusprosessin eri vaiheissa.

Tavallista erityistä elämää

Elämä sijaisperheessä on toisaalta erityistä, mutta ensisijaisesti kuitenkin aivan tavallista elämää. Lasten väliset asiat, kuten omasta jakaminen, riidat, pettymykset ja yhteiset leikit ovat lapsiperheen arkea sijaisperheissä siinä missä muissakin perheissä. Ydinperheisiin tai uusioperheisiin verrattuna, sijaisperheen elämään kuuluu myös yhteistyötä mm. sijoitettujen lasten hoidosta vastaavan kunnan ja sijoitettujen lasten biologisten perheiden ja sukujen kanssa.

Elämä sijoitettujen lasten kanssa voi olla myös traumoista ja kehitysviiveistä johtuvan oireilun värittämää. Nämä asiat tulee huomioida sijaisperheen biologisten lasten näkökulmasta ja heille tulee tarjota mahdollisuus niiden käsittelyyn. Sijaisvanhempien biologiset lapset eivät aina halua puhua mieltään askarruttavista asioista vanhemmilleen ja toisaalta sijaisperheen elämään liittyy usein salassa pidettäviä asioita, jotka estävät heitä puhumasta niistä omien ystäviensä kanssa. Myös sijaisperheen biologisille lapsille olisi syytä tarjota mahdollisuus puhua perheen asioista sijaisperhettä tukevien ammattilaisten kanssa.

Pysyviä ihmissuhteita

Sijaisperheissä lasten välille muodostuneet suhteet kantavat usein sijoitusten päättymisen jälkeenkin ja siksi näiden suhteiden merkityksellisyys on tärkeää nähdä ja huomioida myös sijoitusten purkautuessa.
SOS-Lapsikylässä sijaisperhe nähdään kokonaisuutena. Uusien sijaisvanhempien PRIDE-valmennuksen yhteydessä vanhempia ohjataan miettimään sijaisvanhemmuutta myös biologisten lasten näkökulmasta ja ottamaan heidät huomioon prosessin eri vaiheissa. Sijaisperheeksi ryhdyttäessä koko perheen tulee olla siihen valmis.

Espoon ja Vantaan SOS-Lapsikylissä on saatu viime vuosien aikana todella kannustavia kokemuksia sijaissisarusten vertaisryhmistä, joita on järjestetty sijaisvanhemmuutta harkitsevien vanhempien biologisille lapsille. Näissä vertaisryhmissä on pohdittu, mitä muutoksia sijaisperheenä toimiminen toisi omaan perheeseen ja mitkä asiat pysyisivät ennallaan? Miltä vielä vieraan lapsen muutto perheeseen tuntuisi itsestä ja miltä muutos mahtaisi tuntua perheeseen sijoitettavasta lapsesta?

Lapset ovat osallistuneet ryhmiin avoimella mielellä ja osoittaneet, kuinka tärkeätä heidän kuulemisensa on. Lapsille on ollut tärkeää myös tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia. Valmennukseen liittyvälle vertaisryhmälle on jo mietitty jatkoa muutaman kerran vuodessa järjestettävistä tapaamisista.

Kirjoittaja on tutkinut sijaisvanhempien aikuistuneiden biologisten lasten kokemuksia sosiaalipsykologian pro gradu –tutkielmassa ”Sisaruksia sijoituksen myötä” vuonna 2015.