Toimiessaan hyvä tiimityö tuo lapselle turvaa ja iloa. Se myös tukee meidän aikuisten työskentelyä lapsen kanssa. Tämä puoli työstä kirkastui minulle taas, kun palasimme vapailta kotiin.


Ensimmäinen muistutus siitä tuli, kun avasimme kotimme oven. Meitä vastassa oli iloiset, hyvinvoivat lapset. Heistä näki, että vapaidemme aikana heillä oli ollut turvallista ja hyvä olla, lomittajan hoivissa. Myös kodissa kaikki näytti hyvältä ja ruokakin oli valmiina uunissa. Kodissamme oli kyllä sattunut vesivahinko ja osa vessan katosta oli purettu. Mutta sitäkin asiaa oli hoidettu niin pitkälle, kuin oli pystytty, joten meidän ei tarvinnut ryhtyä mihinkään toimiin heti tultuamme. Vaihdossa lomittajan puheesta välittyi aito kiintymys lapsiin, hänen kertoessaan jokaisesta lapsesta jotain hyvää ja myös ne haastekohdat. Kaikki lapsiin liittyvät koulu-, taksi-, terveys- ja harrastusasiat oli hoidettu kuten meidänkin ollessa töissä.

Kun sitten istuin illalla saunanlauteilla pienimmän lapsemme kanssa, sain lisää muistutusta. Hän kertoi silmät säihkyen kylän metsäretkestä. Sinne hän oli saanut mennä kotimme ohjaajan kanssa. Siellä hän oli kerännyt suppilovahveroita kotiin tuotavaksi. Ja eväät olivat olleet mahtavat: lihapullia, nakkeja, leipää ja mehua. Lapsesta välittyi se, miten suuri merkitys retkellä oli hänelle ollut.

Viimeiset illan ajatukset olivatkin kiitolliset. Juuri kaiken edellä esitetyn vuoksi, pystyn vapaillani olemaan murehtimatta kodin asioita. Tiedän, että tilalleni on tullut osaava aikuinen, johon lapset sekä minä voimme luottaa. Ja että hänenkään ei tarvitse olla yksin, vaan niin meidän kuin hänenkin tukenaan on muut osaavat ihmiset kylässä. Siis joka suuntaan kiitos ja kumarrus!!!!