Tilanne, jossa vanhemmat eivät enää rakasta toisiaan ja käyvät huoltoriitoja keskenään, on erittäin vaikea ja ristiriitainen lapselle, joka rakastaa kumpaakin vanhempaansa. Myös sijaishuoltoon sijoittaminen saattaa lapsen psyykkisesti kuormittavaan ristiriitatilanteeseen, eritoten, jos lapsen vanhempien keskinäiset välit ovat tulehtuneet. Tilanne monimutkaistuu entisestään, kun lapsi sijoitetaan vastentahtoisesti, jolloin mukana on vielä yksi uusi osapuoli, sijaisvanhemmat. Tällöin lapsesta riitelee kolme osapuolta. Moni lapsi joutuu olemaan tällaisessa lojaliteettiristiriitatilanteessa niin kauan kuin elää sijaishuollon piirissä ja oireilee siksi monin tavoin emotionaalisesti tai käytöshäiriöin.

Nykyään vanhemmilla on mahdollisuus vapaaehtoiseen asiantuntija-avusteiseen tuomioistuinsovitteluun kaikissa käräjäoikeuksissa. He saavat avukseen juristin sekä lapsen kehityksen asiantuntijan, psykologin tai sosiaalityöntekijän. Moniammatillinen työpari tarjoaa vanhemmille tukea sekä juridisten että psyykkisten eroon liittyvien konfliktien ratkaisemiseksi. Apua tarvitaan, kun vanhemmat eivät ole kyenneet tekemään sopimusta keskenään sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai kun tehty sopimus on riitautettu jälkikäteen. Sovittelun avulla pyritään ehkäisemään pitkittyneitä ja erityisesti lasta kuormittavia huoltoriitoja. Sovittelussa autetaan vanhempia sopimaan eron jälkeisestä vanhemmuuden vastuista ja oikeuksista siten, että lapsen näkökulma ja lapsen etu on sopimuksen keskiössä. Käytännöstä on saatu hyviä kokemuksia.

Entä jos myös sijaishuoltoon sovellettaisiin tuomioistuinten sovittelumallia erityisesti silloin, kun valmistellaan lapsen vanhempia vastentahtoisen sijoituksen jälkeiseen yhteistyöhön? Vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden apuna olisi juristi, joka selvittäisi huostaanoton perusteita ja kertoisi edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta lapsi voi palata takaisin vanhempiensa luo. Uskon, että se saattaisi auttaa lasta välttymään häntä psyykkisesti kuormittavalta lojaliteettiristiriidalta ja edesauttaisi lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien välisen lapsen edusta lähtevän yhteistyön syntymistä. Lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien välinen toimiva yhteys on edellytys sille, että lapsi voi käyttää voimavaransa lapsena olemiseen.

Huoltoriitoja tutkineen Kristiina Väyrysen haastattelemien lasten selviytymisstrategiana oli, että vanhempien riitaisissa, jopa väkivaltaisissa huoltoriidoissa kumpikaan vanhempi ei puhunut toisesta pahaa lapsen kuullen. Se on myös lasten vanhempien ja sijaisvanhempien välisen rinnakkaisen vanhemmuuden edellytys.
 

Lähteet:
Kristiina Väyrynen (2008) Lapsen tuska huoltoriidoissa – elämää vanhempien välissä. Jyväskylän yliopisto, psykologian ammatillinen lisensiaattitutkimus.

Sanna Koulu (2014) Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset: Oikeuden rakenteet ja sopivat perheet. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, väitöskirja.