Itse asiassa minäkin synnyin tuollaiseen perheeseen. Elämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sen olen oppinut vuosien varrella. Vaikka kävisi niinkin mahtavasti, että saisi elää, niin elämänlaatu ei aina pysy samanlaisena. Yhtenä päivänä olet täydellisessä perheessä rakastavien vanhempien kanssa ja toisena päivänä laitoksessa neljän seinän sisällä.

Leima on syvältä

Itseni lisäksi Suomessa on reilut 18 000 lasta ja nuorta, jotka ovat kokeneet monenlaisia asioita elämässään ja siksi asuvat biologisen perheensä ulkopuolella. Luvun tulisi olla pyöreä nolla. 

Kauheita asioita kokeneet lapset ja nuoret eivät varmasti toivoisi, että tulevaisuudessa heitä kohdeltaisiin huonosti, mutta valitettavasti tätä tapahtuu. Lastensuojelun asiakkuuden myötä tuleva leima on syvältä. Yhteiskunnan normi on biologisessa perheessä kasvanut lapsi ja heti kun vastaan tulee huostaan otettu lapsi tai nuori, niin saman tien otsalle lätkäistään leima: “Olen lastensuojelun asiakas, vika on minussa ja olen onneton”.

Itsekin olen kokenut samanlaista kohtelua. Luokittelua ja leimaamista tapahtuu myös lastensuojelun sisällä. Itse olen ainakin huomannut erottelun “laitosnuorten” ja “sijaisperheessä asuvien kilttien lasten” välillä. Eroa ei kuitenkaan ole, niin kuin ei ole eroa lastensuojelun asiakkaiden ja muiden lasten ja nuorten kesken. Kyse on yhteiskuntaan muodostuneesta myrkyllisestä ajattelutavasta. Ikään kuin me, lastensuojelun asiakkaat, olisimme jotenkin erilaisia muihin verrattuna. Ei, emme me ole. 

Sinä voit olla osa muutosta

On totta, että meillä huostaan otetuilla nuorilla on oma tarinamme, jossa on saattanut tapahtua pahoja asioita. Se ei tee meistä erilaisia. Meistä ihan jokaisella on oma historiamme, joka muuttaa meitä.

Lastensuojelun asiakkaisiin liittyvän myrkyllisen leimaamisen tulisi loppua. Leimaaminen vaikuttaa ikävästi jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, eikä meistä varmasti kukaan halua tätä. Koko Suomen tulevaisuus riippuu meistä, lapsista ja nuorista, ja meidän hyvinvoinnistamme. Siksi me vaadimme muutosta ja sinä voit vastata siihen. 

Leimaamisesta luopuminen on pieni asia, jolla tästä hullusta maailmasta voidaan tehdä hiukan parempi paikka päivä kerrallaan. 

 

Kirjoittaja on SOS-Kehittäjänuoret-kokemusasiantuntijaryhmän jäsen Joonatan Ikonen.

SOS-Kehittäjänuoret haluavat STIGMATON-projektillaan nostaa keskusteluun lastensuojelun asiakkaisiin liitetyn haitallisen leiman ja lisätä tietoa lastensuojelusta. Tietoisuuden lisäämisen kautta ryhmä uskoo lastensuojelun asiakkaita kohtaan asetettujen ennakkoluulojen heikentyvän ja tasavertaisen kohtaamisen lisääntyvän yhteiskunnassa.