Entä jos kukaan ei olisi kaivannut tyttöä? Mitä jos vanhemmat olisivat olleet poissa tai niin uppoutuneita omiin ongelmiinsa, että pieni tyttö olisi muuttunut näkymättömäksi? Mitä olisin voinut tehdä?

Minkä ikäinen lapsi pärjää päivän yksin?

SOS-Lapsikylä laati kesäkyselyn, jossa kartoitettiin lapsiperheiden kesänviettoon liittyviä haasteita ja rutiineja. Perheissä pohditaan loman aikaan esimerkiksi paljon sitä, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin vanhempien työpäivän ajaksi. Suurin osa kyselyymme vastanneista uskoi 10-vuotiaan selviävän yksin kotona vanhempien työpäivän ajan, moni piti 12-vuotiasta riittävän vanhana. Joku olisi jättänyt 6-vuotiaankin yksin työpäivän ajaksi, huolehtivaisin vasta 18-vuotiaan. 

Kyselyyn vastanneiden vanhempien elämä on vastauksista päätellen sellaista, mihin itsekin olen tottunut. Vastanneiden mielestä lasten kesänviettoon kuuluu ennen kaikkea yhteinen tekeminen perheen kanssa, lepo arjesta ja kaverit. Vaikka rutiineja arjessa selviämiseen pidetäänkin tärkeinä, on kesällä kiva päästä niistä hetkeksi eroon.

Kyselyyn vastanneista suurin osa kertoi ratkoneensa ajoittaisia lastenhoito-ongelmia isovanhempien ja ystävien avulla. Monessa perheessä naapureita pyydettiin useammin tilapäiseksi lastenhoitoavuksi kuin sukulaisia.

Kaikilla ei ole laajaa turvaverkkoa

Kaikilla ei ole kuitenkaan apunaan laajaa turvaverkostoa. Joskus rankat elämäntilanteet uuvuttavat hyvänkin vanhemman niin, että maailma sulkeutuu kehäksi oman minän ympärille ja lapsi jää ulkopuolelle. Apaattinen vanhempi ei jaksa etsiä apua tilanteeseensa tai tekemistä lapselleen, vaan apu pitäisi tuoda kynnykselle.

Keväällä luokanopettaja Maarit Korhonen oli blogikirjoituksessaan huolissaan köyhien lasten kesälomasta. Häntä huolettivat erityisesti ne lapset, joiden perheissä rahapulan lisäksi on muitakin huolia, kuten päihdeongelmia, uupumusta, masennusta tai väkivaltaa. Näille lapsille kesäloma saattaa olla rankempaa aikaa kuin koulun rytmittämä arki.

Korhosen kokemuksen mukaan joissain perheissä 8-vuotiaat joutuvat huolehtimaan itsensä lisäksi myös pienemmistä sisaruksistaan, kun vanhemmat eivät siihen pysty. Lapset elävät hyvin eriarvoista elämää jopa Suomessa. Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, eivätkä välttämättä edes ymmärrä, että heidän perheensä olisi jotenkin poikkeava. Kuka pystyisi näkemään kulissien taakse? 

SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa uudenlaisen toimintamallin, jossa tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia ja samalla vähentää perhepalveluiden kustannuksia. Tarkoituksena on pystyä auttamaan lapsiperheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja madaltaa avun pyytämisen kynnystä.

Tiukan paikan tullen ei tarvitsisi surffata kaupungin nettisivuilla ja arpoa oikeaa puhelinnumeroa, josta apua kysyisi, vaan jokaisella perheellä olisi tiedossaan oman yhteyshenkilönsä numero pulmatilanteita varten. Yhteyshenkilö voi olla esimerkiksi neuvolan tai koulun terveydenhoitaja, joka muutenkin on tullut perheelle tutuksi.

Pienellä eleellä lapselle mukava kesämuisto

Kesäkyselymme vastaajien mielestä kesän vietossa ylivoimaisesti parasta oli kuitenkin kiireettömyys. Hyvä kesä on tehty hitaista aamuista, pitkistä illoista, kiireettömästä yhdessäolosta, retkistä rannalle ja metsiin. Parasta kesässä on mahdollisuus tehdä päivittäisiä asioita lapsen ehdoilla.

Retki läheiselle uimarannalle saattaa olla lapselle suurempi elämys kuin huvipuistojen ja eläintarhojen pakonomainen suorittaminen. Ja jos naapurissa asuu lapsi, jonka vanhemmat eivät syystä tai toisesta jaksa lähteä uimarannalle, joskus voi tehdä yhdet eväät lisää ja ottaa kaverin mukaan. Lapselle riittää yksi aikuinen, joka välittää ja on läsnä.

 

Lue lisää

Perheiden hyvinvoinnin edistäminen
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
Maarit Korhosen blogi Verkkouutisissa