Haastattelut maalasivat kuvan lapsiperheiden parissa työskentelevien arjesta, jossa monille ammattilaisille varmasti jo tutut asiat aiheuttavat päävaivaa: muun muassa ennaltaehkäisevään työhön käytettävän rahallisen panoksen pienuus, yhteistyön haasteet sekä toimialojen erillisyys.

Yhteistyön haasteina nostetaan esiin muun muassa tiedonkulun hankaluus, yhteistyön koordinoimattomuus ja tiedon puute eri ammattilaisten roolien suhteen. Toimialojen erillisyyden kuvattiin työpaineen ja rajallisen ajan johdosta vaikeuttavan perheiden tukemista. Aineistossa kaivattiin myös selkeää asennemuutosta alalle; joustavuutta, sektorirajat ylittävää työskentelyä ja avointa asennetta.

Ammattilaiset pohtivat aineistossa myös lapsiin ja perheisiin sekä kehittämistoimintaan liittyviä asioita. Lasten ongelmien nähtiin liittyvän usein tiiviisti perhekokonaisuuteen ja vanhemmuuden tukemiseen kaivattiin lisää keinoja. Käynnissä olevasta kehittämistoiminnasta puhuessaan ammattilaiset kuvasivat sen jääneen etäiseksi omasta työstä, mutta toisaalta nostivat myös esiin monia esimerkiksi hallituksen kärkihankea Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:n tavoitteiden kanssa yhteneväisiä toiveita. Esimies- ja kehittämistehtävissä työskentelevät tunnistivat muita useammin oman työn yhtymäkohdat valtakunnalliseen kehittämistyöhön liittyen.

Haastatteluaineiston analyysin perusteella on selvää, että lapsi-ja perhepalveluiden kehittämisessä on kyse monimutkaisesta asiasta, jossa on lukuisia huomioitavia osa-alueita:

  • Miten koordinoida muutoksia isoissa julkisissa organisaatioissa?
  • Miten tukea muutosten vaatimaa asennemuutosta?
  • Miten pitää perheen ja lapsen tarpeet kaiken kehittämistyön keskiössä?

Nämä ovat isoja kysymyksiä, joiden äärelle tulee pysähtyä ajan kanssa. Kehittämisen kohteita on niin työtapojen, organisaatiokulttuurien kuin yhteistyökäytäntöjenkin tasolla. Kun kyseessä on näin iso kokonaisuus, kehittämistyöhön mahtunee myös kunnan ulkopuolisia toimijoita. SOS-Lapsikylän alueellisten kehittämishankkeiden pohjana toimivien haastattelujen tietoa tiivistävä raportti on luettavissa tämän tekstin lopusta.

Raportti: Kuinka auttaa lapsia ja perheitä entistä paremmin? Ammattilaisten ajatuksia lapsi- ja perhepalvelujen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Noora Kivioja (2018)