Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden erityiseen suojeluun tilanteissa, joissa toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, että kasvaminen vanhemman kanssa tai perhepiirissä ei ole lapsen edun mukaista. Erityisellä suojelulla tarkoitetaan lapsen sijoittamista vaihtoehtoiseen hoitoon kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Meillä lapsen vaihtoehtoinen hoito, sijaishuolto, järjestetään pääasiassa perhehoitona tai laitoshuoltona. Sijaishuoltopaikat ovat välttämätön osa erityisen suojelun järjestelmää. 

Vaihtoehtoista hoitoa lapselle antava aikuinen, perhehoitaja tai laitoksen ammattikasvattaja, on vastuussa siitä, että lapsi saa sijaishuollon aikana tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja huolenpitoa sekä hyvää kohtelua. Tämä ei ole kuitenkaan heidän ainoa tehtävänsä. Lapselle vaihtoehtoista hoitoa antava aikuinen toteuttaa nimittäin viranomaiselta saamaansa julkista hallintotehtävää ja on siksi osavastuussa myös siitä, että lapsen perus- ja ihmisoikeudet eivät vaarannu sijaishuollon aikana. 

Yksikään lapsi ei saa kokea kaltoinkohtelua

Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun käsitteen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustetut oikeudet toteutuvat täysimääräisesti. Lapsen oikeuksien tärkeänä tarkoituksena on turvata lapsen oikeus kehittyä parhaaseen potentiaaliinsa. Aikuisen arvio lapsen edusta ei voi lapsen oikeuksien komitean mukaan missään tilanteessa ohittaa velvollisuutta kunnioittaa kaikkia lapsen yleissopimuksen mukaisia oikeuksia. Kuitenkin sijaishuollossa olevien lasten oikeuksia loukataan jatkuvasti vetoamalla vaihtoehtoista hoitoa lapselle antavan yksittäisen aikuisen tai aikuisryhmän subjektiiviseen näkemykseen lapsen edusta.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lasta kaikelta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta taikka hyväksikäytöltä riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa. Sijaishuoltoon sijoitetut lapset ovat lapsiryhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa ja he ovat alttiimpi hyväksikäytölle, laiminlyönneille, välinpitämättömälle ja huonolle kohtelulle sekä väkivallalle eri muodoissaan myös sijaishuoltopaikassaan. Sanonnan mukaan kansakunnan sivistyksen mittarina voidaan pitää sitä, miten se kohtelee lapsiaan. 

Lapsen kaltoinkohtelu kenen tahansa toimesta, missä tahansa muodossa tai olosuhteissa on aina tuomittavaa. Äärimmäisen tuomittavaa se on silloin, kun siihen syyllistyy erityisen suojelun lupauksen lapselle antanut aikuinen sijaishuoltopaikassa. Yksikin sijaishuollossa kaltoinkohdelluksi tullut lapsi on tappio koko erityisen suojelun järjestelmälle. Yhdysvaltain entistä presidentti lainaten: ”Lapset ovat tärkein luonnonvaramme” tunnen suurta kiusausta kysyä sijaishuollossa olevien lasten kaltoinkohteluun syyllistyneiltä ammattikasvattajilta ja perhehoitajilta Greta Thunbergin tavoin: ”Kuinka te kehtaatte?”.

Lapsen oikeudet turvaavat lapsen kehitystä ja hyvinvointia

Onnekseni tiedän, että valtaosassa sijaishuoltopaikoista lapset saavat laadultaan hyvää sijaishuoltoa. Lapset saavat niissä tarpeitaan vastaavan hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen turvallisessa ja virikkeellisessä kasvuympäristössä, jossa he ovat suojassa väkivallalta ja huonolta kohtelulta. Lapset saavat niissä myös turvallisuuden tunteen ja hyvän itsetunnon rakentumisen kannalta välttämätöntä ymmärrystä ja hellyyttä. Heidän ihmisarvoaan ja oikeuksiaan kunnioitetaan, he tulevat nähdyksi ja heitä kuunnellaan. Jos tämä on mahdollista jossain, sen pitäisi olla mahdollista kaikissa lapsille vaihtoehtoista hoitoa antavissa sijaishuoltopaikoissa. 

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lapsen oikeuksien keskeinen tarkoitus on turvata lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kehitys – myös sijaishuollossa olevien lasten. Lapsen oikeudet eivät ole ristiriidassa sijaishuoltopaikkojen hoito- ja kasvatustehtävän kanssa. 

 

20. marraskuuta 2019 vietetään lapsen oikeuksien päivää sekä juhlitaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuotta.