1.  Yhteinen visio selväksi

Kehittämiskumppanuudessa tapahtuneen työskentelyn aikana yhtenä ilmiönä nousi esiin eri alojen ammattilaisten välillä vallitseva epätietoisuus toisten tekemästä työstä ja yhteisistä tavoitteista. Epätietoisuus näkyi työyhteisöissä siitä huolimatta, että osassa työpaikoista yhteisen näkemyksen luomiseen oli aiemmin panostettu. Vaikuttavan tuen onnistumisen yksi edellytys onkin pystyä tukemaan ja vakiinnuttamaan eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.  

2. Johda rohkeasti 

Pelkkä asiakastyötason kehittäminen ei riitä vaikuttavien palveluiden luomiseen, vaan tarvitaan myös uudenlaista johtamista. Lasten ja perheiden palveluita on pyritty kehittämään systeemisesti, eli toisin sanoen ymmärtämään paremmin kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Jotta systeemisyys todella toteutuisi perheiden kanssa tehtävässä työssä, on muistettava, että toimiva apu on eri tilanteissa erilaista. Tämä tarkoittaa uudenlaisten, vanhasta poikkeavien ratkaisujen etsimistä. Johtajan on uskallettava luopua osasta kontrollia ja johtamiseen on luotava verkostomaisuutta ja väljyyttä. Työntekijöiden on puolestaan opeteltava omatoimisuuteen. 

3. Perheen kokemus valokeilaan

Perheen näkökulmasta on yhdentekevää, kuka tukea tarjoaa; ammattilainen, vertainen, järjestö, yksityinen vai julkinen taho. Tärkeintä on, että he kokevat tulevansa autetuiksi. Jotta perheelle tarjottu apu olisi vaikuttavaa, heidän kanssaan työskentelevän ammattilaisen on muutettava näkökulmaansa ja haastettava omia työtapojaan. Työntekijän tulisi tehdä töitä perheen ehdoilla, ei vain tietyn toimenkuvan mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perhetyössä tai kotipalvelussa on mahdotonta nimetä kaikille samoja tarkkoja työtehtäviä. Perheen tarvitsemat palvelut ja erilaiset tukimuodot tulisi valita perheenjäsenten oman kokemuksen pohjalta, ja tuen tulisi kohdistua koko perheeseen. Perheen kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja palveluiden vaikutuksesta omaan elämäänsä ovat relevantteja työn onnistumiselle. 

Vaikuttavan tukijärjestelmän luominen ja sen ylläpitäminen vaativat sitoutumista kaikilta osapuolilta: perheen tulee sitoutua apuun, työntekijän muutokseen ja johtajan yli hallintorajojen tapahtuvaan systeemiseen johtamiseen. Vain sitoutumalla saavutetaan pysyviä muutoksia.

Elina Stenvall on SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija, joka työskenteli yhdessä kuntien kanssa kehittämiskumppanuushankkeessa. Noora Kivioja on sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija, joka työskenteli SOS-Lapsikylässä kehittämissuunnittelijana.