Yhteinen projektimme alkoi vuoden 2013 tammikuussa. Silloin toisilleen täysin tuntemattomat ihmiset lähtivät yhteiselle matkalle Kolarcticin avustuksella, joka on projektin rahoittajana. Projektin tarkoituksena oli turvata ja kehittää sijaishuollossa olleiden nuorten jälkihuoltovaihetta. Venäjän puolelta projektiin on osallistunut 74 nuorta ja Lapista vajaa 20. Olemme päässeet tänä aikana mukaan venäläisten järjestämille leireille ja pitäneet yhteisen leirin lomapaikassamme Oravanpesällä. Kokemuksemme on ollut ainoastaan positiivisia. Venäläisen osapuolen toiminnallinen tapa elää ja toimia lähellä nuorta on tehnyt suuren vaikutuksen niin meihin aikuisiin kuin lapsiinkin.
 

Venäläinen tapa huomioida lasta herätti

Lapsen ja nuoren kohtaaminen on heidän toimintansa keskiössä. Nuoren erilaisesta oireilusta huolimatta hänet on huomattu, annettu aikaa, kuunneltu, pidetty hyvänä ja kannustettu elämässä eteenpäin. Epävarmoista nuorista on muutaman vuoden aikana kasvanut itseensä luottavia, itseään hyvin ilmaisevia, ryhmätyöhön kykeneviä ja halukkaita sekä tyytyväisiä nuoria. Oravanpesän leirin jälkeen palaute- keskustelussamme puhuimme toimintatapamme eroista. Silloin totesimme omalta puoleltamme, että elämme arkipäivää suhteessa nuoriimme etäämmällä kuin venäläiset. Tähän he ystävällisesti totesivat, että ”kiva kun olette sen itse huomanneet.”
 

Aito kohtaaminen on nuorelle lääkettä

Monessa tilanteessa olemme kuitenkin nähneet ja kokeneet, miten aito kohtaaminen on sananmukaisesti ollut nuorelle lääkettä. Nuori on tullut hyväksytyksi ja ymmärretyksi. Silloin ei ole tarvinnut hakea negatiivisella käyttäytymisellä niin paljon huomiota ja nuori on voinut luottavaisesti ponnistella elämässä eteenpäin. Projektin aikana olemme saaneet heiltä myös omasta toiminnastamme kivaa palautetta, vähän eri asioista tietenkin. Se on liittynyt järjestelyihin, suomalaiseen luonteeseen ja suhteeseemme luontoon. Ukrainan tilanteen vuoksi ilmapiiri on jatkuvasti kiristynyt Euroopassa. Valtiojohtomme on kuitenkin kehottanut meitä kansalaisyhteistyöhön itäisen naapurimaamme kanssa. On ollut ilo ja etuoikeus olla mukana tällä yhteisellä matkalla ja oppia jotain uutta toinen toisemme kohtaamisesta. Se kun on lääkettä, josta ei tule taloudellisia lisäkuluja, mutta henkisesti saa itse paljon.