Kylää pitää maailmankartalla yhden ihmisen, pormestari Mohammedin sinnikkyys, jonka ansioista kyläläiset ovat innostuneet taistelemaan kylänsä tulevaisuuden puolesta. Mohammedin veljet ovat lähteneet Eurooppaan. Mohammedkin voisi lähteä, mutta hän ei halua hylätä kyläänsä. Aïn Chaouteriin ei vuosikausiin ole muuttanut ketään. Sieltä ainoastaan lähdetään muualle.

Hätäapu on laastari avohaavalle

Kun kerran Afrikka on historiallisesti länsimaisissa mielikuvissa totuttu näkemään yhtenäisenä mantereena, niin menköön. Siispä hypätään Marokosta nyt muutama tuhat kilometriä Itä-Afrikkaan. Itä- ja Etelä-Afrikassa arvioidaan, että tänä vuonna ennätyksellinen kuivuus tulee vaikuttamaan noin 50 miljoonan ihmisen elämään. Taas tuttua Afrikka-kuvastoa tiedossa eli kuvia aliravitsemuksen turvottaneista vatsoista ja kärpästen peittämistä lapsen kasvoista.

Tällä kertaa kuivuus ei ole vallannut juurikaan mediatilaa. Eihän Afrikan kuivuus ole mikään uutinen. Sitä paitsi, samaan aikaan Eurooppa painii pakolaiskriisinsä kanssa eikä kukaan voi kaikkia maailman kriisejä seurata. Eikä kuivuus sitä paitsi yhdessä yössä hiivi. Miksei tähän siis oltu jo varauduttu aiemmin? Onhan alueella nähty jo vuosia, että sademäärät ovat jääneet tavallista pienemmiksi ja että todennäköisesti kuivuus tulee pahenemaan. Kenen vastuulla on puuttua hitaasti kehittyviin katastrofeihin? 

Tilanteen ajautuessa siihen pisteeseen, että tarvitaan hätäapua, on moni asia jo mennyt pieleen. Epäonnistuneita poliittisia päätöksiä, piittaamattomuutta, lyhytnäköisiä valintoja, postkolonialismia (pakko mainita, kun kerran Afrikasta on kyse!) ja globaaleja sääilmiöitä. Hätäapu on laastarin laittamista avohaavan päälle.

Kehittyvät maat ovat riskien hallinnan kannalta ongelmallisia, sillä niistä usein puuttuvat sellaiset rakenteet, jotka suojelisivat yksilöä ulkoisilta uhilta. Luonnonkatastrofit saavat vuosikymmenten kehitysavun tulokset ja taloudellisen kasvun tehokkaasti taantumaan. Ilmastonmuutos, luonnonriskit ja katastrofit iskevät kovimmin juuri maatalousvaltaisiin maihin. Vettä joko tulvii tai sitten sitä ei tule lainkaan.

Parempi auttaa hyvissä ajoin

Ikävä kyllä varoitusmerkit uhkaavasta katastrofista eivät saa ihmisiä toimimaan. Kehitysavun vaikutuksia on vaikea arvioida, kun syy-seuraus suhde on vaikeasti todettavissa. Kriisiavussa sentään voidaan mitata annettujen ruokapakettien, rokotusten sekä telttojen määrää ja hyödynsaajatkin saatetaan laskea sadoissa tuhansissa. Pitkäkestoisessa avussa mittareiden esittäminen onkin jo sitten ongelmallisempaa. 

Kriisiavun tarvetta ei tarvitse perustella samalla tavalla kuin kehitysapua. Kun ihminen kärsii, hänelle on annettava ruokaa, vettä ja muita selviytymiseen välttämättömiä tarvikkeita. Kun ihmisistä tulee hätäapuriippuvaisia ovat asiat kärjistyneet jo liian pahoiksi. Ainoa tehokas keino ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa rakenteisiin, on toimia silloin, kuin vielä voi. Taloudellisen kannattavuuden vuoksi on edullisempaa auttaa ennen kuin on liian myöhäistä. Edullinen kehitysapu on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa ja se on paras tae yhteiskunnallinen kehityksen saavuttamiseksi. Katastrofien ennaltaehkäisy on kestävän kehityksen edellytys ja tehokkain henkivakuutus.

***

Tänä vuonna myös Aïn Chouterissa on kuulemma jälleen kärsitty kuivuudesta. Onneksi tähän oli jo varauduttu. Mohammedin johtama kansalaisjärjestö on nimittäin saanut tuotua kylälle uusia innovatiivisia elinkeinolähteitä ja järjestänyt paikallisille viljelijöille koulutusta kestävästä maanviljelystä. Aïn Chouater on muuten saanut kehitysapua Suomelta. 

 

Sinä voit auttaa kuivuudesta kärsiviä lapsia ryhtymällä kummiksi täällä.

Auta aliravitsemuksesta käsiviä lapsia kertalahjoituksella täällä.