Julkinen rahoitus vähenee tulevaisuudessa ja päättäjien arvio onkin, että järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta muun muassa lahjoituksilla.

 

Lahjoittaja on järjestöjen työn mahdollistaja

Perinteisesti suomalaiset ovat lahjoittaneet hyvän tekemisen hengessä ja lahjoituksilla on rahoitettu yleishyödyllistä toimintaa. Enemmistö suomalaisista suhtautuu järjestötyöhön myönteisesti ja osoittaa sen osallistumalla tai tukemalla lahjoituksin yhdistysten toimintaa. Noin joka kolmas suomalainen kertoo lahjoittavansa hyväntekeväisyyteen. Usea järjestö onkin riippuvainen lahjoituksista toimintansa jatkuvuuden varmistajana. Omassa lapsuuden perheessäni oli itsestään selvää, että vähäosaisimpia tai hädässä olevia autetaan. Äitini ja mummoni tekivät mm. paljon tavaralahjoituksia. Lisäksi perheessämme tuettiin meille tärkeitä avun kohteita lahjoittamalla lipaskeräyksiin tai maksamalla suorapostitusten liitteenä olevilla tilisiirroilla pankkiin. Vanhempani ja isovanhempani siis antoivat pyydettäessä, niin kuin minä itsekin tein kun aloin ansaitsemaan omaa rahaa. En vaan koskaan silloin tullut ajatelleeksi että lahjoitin minulle tärkeisiin kohteisiin koska minua pyydettiin lahjoittamaan.
 

Pyytämisen tärkeys

Olen itse saanut tehdä varainhankkijan antoisaa työtä runsaat 5 vuotta. Joka aamu töihin mennessäni tiedän, että työpanostani tarvitaan – ei SOS-Lapsikylän tuen piirissä olevien lasten arjen tukena – mutta tuen mahdollistamisen välikappaleena eli yhteytenä lahjoittajiimme. Näiden viiden vuoden aikana olen myös oppinut kuinka tärkeää on ymmärtää pyytä lahjoitusta – koska niin moni lahjoituksen ilolla tekee. Hauskinta on ollut kuulla palautetta ”feissareiltamme”,* jotka kertovat että monet kuukausilahjoittajaksi ryhtyneet ovat kiittäneet heitä siitä että feissari on tullut muistuttamaan heitä tärkeästä työstämme hädässä ja turvattomissa oloissa olevien lasten ja nuorten puolesta ja ovat ilolla lähteneet mahdollistamaan työtämme.


Mitä lahjoittaja saa

Antaminen on positiivinen asia, jonka avulla moni hieno asia tulee tehtyä, ja joka tutkimusten mukaan lisää myös antajan hyvinvointia. Yhteisvastuukeräystä helmikuun alussa avatessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoikin, että auttamisesta saa itse monin verroin takaisin. Presidentti Niinistö totesi, että vahvan kansalaistoiminnan tarve ja merkitys julkisten palvelujen rinnalla merkitsee paljon erityisesti vaikeina aikoina. Perinteiselle naapuriavulle ja tuelle on juuri nyt erityinen tarve. Hänen kiteytyksensä puheen loppuun ei selittelyjä kaipaa – liitän sen tähän loppuun: ” Ihmisyytemme mitataan siinä, haluammeko auttaa odottamatta vastapalvelusta tai hyötyä itsellemme. Lähimmäisenrakkaus, kanssaihmisten tukeminen, on keskeinen osa yhteistä vastuutamme.”

*feissari on nimitys järjestöjen katu/ovelta-ovelle keräystä tekevästä henkilöstä.