Selittelyn pelko estää hakemasta apua

SOS-Lapsikylän Ylitse-projektin työpajoihin osallistuneet nuoret aikuiset ovat kertoneet tarvitsevansa tukea elämänsä raiteille saamiseen ja haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi myös jälkihuollon päätyttyä. Osalla yhteydenpito lapsuuden ja nuoruuden aikaisiin tärkeisiin aikuisiin on säilynyt, osalla ei. Työpajoissa on keskusteltu siitä, miten suurimmalle osalle sijaishuollossa kasvaneista voidaan turvata tuki ja apu myös myöhemmin aikuisuudessa.

Osa on nostanut esiin lastensuojelun mukanaan tuoman leiman. Pelko siitä, että joutuu suurennuslasin alle kertoessaan omasta historiastaan vaikuttaa siihen, minkälaisia valintoja elämässään tekee. Esimerkiksi neuvolassa asioiminen oman lapsen kanssa vaatii luottamusta siihen, että viranomainen haluaa auttaa ja tukea. Luottamus on saattanut murentua katkenneiden ihmissuhteiden ja kaltoinkohtelun myötä.

Läheisverkoston puuttuessa tuore vanhempi saattaa jäädä kysymyksineen ja haasteineen yksin. Pelko siitä, että joutuu selittämään ja vakuuttelemaan omaa riittävyyttään vanhempana saattaa estää lastensuojelusta itsenäistynyttä nuorta hakeutumasta tarvitsemansa avun piiriin. Palvelujärjestelmä ei tällöin kykene tukemaan vanhemman hyvinvointia, mikä on lapsen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen kannalta merkittävä epäkohta. 

Digipalvelu porttina muihin palveluihin

Nuorten välinen vuorovaikutus perustuu yhä vahvemmin sosiaaliseen mediaan ja verkkoviestintään. Läsnä olemista ei kuitenkaan voi korvata etäpalvelulla tai sovellukseen kirjautumalla. Digipalvelu voi silti toimia vuorovaikutussuhteen rinnalla tukea vahvistavana tekijänä tai porttina muihin palveluihin. Helposti lähestyttävä ja anonyymiyteen perustuva palvelu voi aktivoida hakemaan tietoa ja apua vaikeissakin elämäntilanteissa.

Digitaalinen ilmaisu nähdään myös osana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Onkin kiinnostavaa seurata, miten digitaalisten palvelujen mahdollisuudet on otettu osaksi palvelukartastoa. Esimerkiksi konsultointiajan lääkärille voi varata helposti verkossa, niin yksityiselle kuin usein kunnallisellekin puolelle. Avun piiriin hakeutuminen on tehty helpoksi ja nopeaksi.

Lapsiperheille tarkoitetut sosiaalipuolen digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan ole samassa kelkassa terveyspalvelujen kanssa. Siinä missä yksityiset terveystalot ovat aggressiivisesti kehittäneet digipalveluja helpottamaan asiakkaaksi hakeutumista ja tehostamaan palvelujen vaikuttavuutta, yksityisten ja järjestötoimijoiden palvelutarjonnasta digipalvelut näyttävät tyystin puuttuvan.

Asiakkaista kilpaileminen ei eettisesti kestävää

Digitaalisten palvelujen liittäminen osaksi sosiaalipalveluja ei ole tekninen haaste tai ongelma. Haasteena on ratkaista toisen auttamiseen liittyvien altruististen arvojen ja markkinoiden intressien välinen ristiriita. Ongelmana on kyetä osoittamaan palvelun tuoma hyöty käyttäjälleen ja saada siten osoitettua palvelun olemassaololle perusteet.

Digipalvelujen kehittämisessä pyritään ennakoimaan sitä, miten palvelu saadaan vastamaan mahdollisimman monen ihmisen tarpeita, jotta käyttäjien määrä voidaan maksimoida. Käyttäjien määrä on usein mittari palvelun menestymiselle. Menestyminen tuo näkyvyyttä ja tekee toiminnasta kannattavaa.

Sosiaalialalla ja lastensuojelussa vahva markkinavetoinen ajattelu ja kilpaileminen asiakkaista ei ole kuitenkaan eettisesti kestävää. Varsinkin jos tarkoituksena on oikeuttaa palvelu vain mittaamalla siitä saatavaa taloudellista hyötyä. Päinvastoin palvelun olemassaolon tulee oikeuttaa käyttäjän siitä saama hyöty. Hyötyä on kuitenkin haastava mitata ja todentaa. Ihmisten kasvu, kehitys ja oppiminen ovat elämän mittainen prosessi, johon vaikuttavat monet tapahtumat. Tästä syystä vaikutuksia on vaikeaa johtaa yksittäisen intervention ansioksi.

Uskonkin, että ratkaisut digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviin ongelmiin ja haasteisiin ovat löydettävissä tarkastelemalla sosiaalialan ammattilaisten toimintakulttuureja ja arvomaailmaa. 


***

SOS-Lapsikylän Ylitse-projektissa tavoitteena on vaikuttaa lastensuojelun ylisukupolvisten asiakkuuksien vähenemiseen. Kolmivuotiseen hankkeeseen on myöntänyt rahoituksen Raha-automaattiyhdistys (nyk. Veikkaus).

Nuorten kokemusasiantuntijoiden näkemykset toimivat tärkeänä pohjana, kun mietitään, miten sijaishuollossa kasvaneita nuoria voitaisiin paremmin tukea itsenäisen elämän kynnyksellä.

Tutustu tarkemmin Ylitse-projektiin.