Koulutuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa nykypäivän työelämässä. Entistä useampi työpaikka edellyttää korkeakoulututkintoa tai runsaita täydennyskoulutuksia esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon rinnalle. Useilla aloilla työnteon hivuttautuminen käytännön työtehtävistä kohti asiantuntijuutta asettaa vaatimuksen uuden tiedon jatkuvalle haalimiselle, sisäistämiselle ja esille nostamiselle. Akateemista asiantuntijuutta arvostetaan yhä laajemmin eri työelämän sektoreilla. Lukion päättötodistuksen merkitys jatkokoulutukseen haettaessa kasvaa, joten nuorten tulisi yhä aikaisemmin tietää mitä (työ)elämältään haluavat.

Suosiiko yliopisto hyväosaisia?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessa on todettu, että koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen vaikuttaa vahvasti  perhetausta. Työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden tie akateemisiin opintoihin on kulkenut usein ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja mahdollisesti ansiotöiden kautta. He ovat vähemmistönä jokaisella yliopistollisella opintoalalla, erityisesti kaupallisilla, lääketieteellisillä ja teknisillä aloilla. Suomalaisten yliopistojen voidaan siten nähdä mahdollistavan useammin ylisukupolvisia hyväosaisuuden siirtymiä kuin siirtymiä sosioekonomisesta asemasta seuraavaan. Merkittävää kuitenkin on, että valmistumisen jälkeen ajatukset työllistymisestä eivät juuri eroa ryhmien välillä. Tosin sanoen yliopistot onnistuvat mahdollisuuden saadessaan sosioekonomisten erojen tasoittamisessa.

Mikäli edellä mainittu kuvaus yliopistomaailmasta pitää paikkansa, niin merkittäväksi nousee se, mitä nuoren ajattelussa tapahtuu ennen korkeakouluihin hakua. Minkälaisia virikkeitä lapsella on kotiympäristössään? Millaisissa ympäristöissä lapsi viettää elämäänsä perheensä kanssa? Minkälaista keskustelua perheen kesken käydään ja millaisiin arvoihin tämä vuorovaikutus kiinnittyy? Näitä miettiessä on itsestään selvää, että oma perhetausta vaikuttaa tulevaan opintopolkuun.

Kannusta ja tuo nuoren vahvuudet esiin

Huostaanotto on merkittävä tapahtuma lapsen elämässä. Myöhempään kokemukseen huostaanoton vaikutuksesta hyvinvointia vahvistavana tai heikentävänä elämänvaiheena vaikuttaa se, mitä sijaisperheessä tai lastenkodissa asumisen aikana on tapahtunut. Opiskelun näkökulmasta se tarkoittaa muun muassa sitä, onko nuori saanut riittävän tuen peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista suoriutumiseen? Onko koulunkäynnin rima asetettu niin alas, että sen yli pääsee jalkaa nostamatta vai onko nuorta kannustettu tavoittelemaan omaa potentiaaliaan, tai jopa mahdottomilta tuntuvia asioita ja vielä saavuttamaan ne?

Se, miten kodissa ja koulussa olevat aikuiset ovat osanneet tukea nuoren motivaatiota koulunkäyntiin, vahvistaa parhaimmillaan nuoren omia käsityksiä tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Te, joiden kotona on nuoria tai jotka työskentelette nuorten kanssa: kun tunnistat nuoressa vahvuuden, kerro se hänelle. Yhdessä voitte pohtia, mitä nämä vahvuudet voisivat tarkoittaa opiskelun tai työelämän kannalta.