SOS-Lapsikylässä pidämme erittäin hienona asiana, että sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota lastensuojelun laatusuosituksiin. Olemme olleet mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työssä, jossa on laadittu sijaishuollon laatukriteereitä. Toivomme, että koko lastensuojelua koskevissa laatusuosituksissa otetaan huomioon myös seuraavat näkökulmat, joiden tavoitteena on suositusten sijaan luoda lastensuojelulle yhteinen laatulupaus.

Vuoden 2014 suosituksessa on kuvattu, että se on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi kuntiin. Voisiko uuden laatusuosituksen ja kriteeristön laatia erityisesti asiakasnäkökulma huomioiden? SOS-Lapsikylässä ehdotamme, että laatusuositukset ja -kriteeristöt laadittaisiin asiakkaat erityisesti huomioiden siten, että suositusten sijaan kirjattaisiin Lastensuojelun laatulupaus, josta asiakas voi myös tarkistaa, saako hän asianmukaista ja laadukasta palvelua.

Toivomme, että suosituksissa huomioidaan konkreettisia kohtia, joilla lastensuojelun laatu toteutuu. Laatulupaukset voi rakentaa lastensuojelun eri vaiheisiin siten, että asiakas tietää, mitä asioita hän voi palvelulta odottaa. Laatulupaukset voivat olla erilaisia avo-, sijais- ja jälkihuollon eri kohdissa. Nyt tekeillä olevat sijaishuollon laatukriteerit ovat hyvä alku, mutta ne ovat jäämässä kovin ylätasolle. Kriteereissä kuvataan, kuinka sosiaalityöntekijä vastaa, että lapsi tietää... tai maakunta huolehtii... Nämä ovat hyviä teemoja, mutta kuvaavat pikemminkin laadun minimivaatimuksia. Kriteeristö ei myöskään ota kantaa siihen, miten sosiaalityöntekijä, maakunta tai perhehoitaja työn tekevät ja mikä työn tuotos asiakkaalle on.

SOS-Lapsikylässä toiveenamme olisi, että laadusta puhuttaessa tavoitteet asetetaan korkealle ja uskalletaan luvata asiakkaille tarkasti, mitä laatua he lastensuojelusta saavat. Konkretiaa kriteeristöön ja lupaukseen voisi saada esimerkiksi muotoilemalla seuraavasti: sosiaalityöntekijä huolehtii lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta osapuolten kanssa yhdessä, ja toimittaa asiakassuunnitelman kaikille osapuolille viimeistään kahden viikon kuluttua sen laatimisesta. Sijaishuollossa tuotetaan sen pohjalta kuukauden kuluessa lapselle hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa konkretisoidaan lapsen arjen hoito ja kasvatus. Sosiaalityöntekijän tulee antaa lapselle suorat yhteystietonsa ja tavata häntä kahden kesken vähintään kaksi kertaa vuodessa. Määräajoilla annetaan kuva siitä, milloin asiakas voi olettaa saavansa jonkin dokumentin tai tapaamisen sovittua. Vaikka kyseessä ei ole lain edellyttämät määräajat, niin laadusta puhuttaessa tavoitteet tulee olla korkealla.

Vuoden 2014 laatusuositusten lastensuojelutyötä ohjaavat periaatteet ovat toimivia ja suositukset tuleekin rakentaa Lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalle. Oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus, turvallisuus ja vuorovaikutus ovat toimivia arvoja lastensuojelutyölle. Niiden pohjalle voi rakentaa jatkossa myös raportoinnin ja seurannan: kunnan/maakunnan tulisi voida vuosittain osoittaa, miten arvot toteutuvat niiden tuottamassa lastensuojelutyössä. SOS-Lapsikylän ehdotus on, että kaikille lastensuojelussa toimiville (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) tulisi samanlaiset velvollisuudet ja edellytykset vuosittaisille raportoinneille. Tällä hetkellä yksityiset palveluntuottajat raportoivat esimerkiksi työntekijä- ja asiakasmääriä, kerättyä asiakaspalautetta, reklamaatioita ja muistutuksia vuosittain. Sama vaatimus voisi koskea kaikkia. Ehdotuksena olisi koota kansallinen taho, esimerkiksi ministeriö tai Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, joka koordinoisi raporttien keräämistä. Raporttien tulisi olla myös julkisia ja asiakkaiden tarkastettavissa. Tämä lisäisi lastensuojelun oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja hyvää hallintoa.

Oikeudenmukaisuuden osalta voisi vielä laatulupaukseen vahvistaa, miten mainitut kohdat toteutuvat lastensuojelussa ja miten niiden tulee työn arjessa näkyä. Luotettavuuden osalta on kuvattuna nykyisissä suosituksissa hyvän hallinnon vaatimukset melko lyhyesti. SOS-Lapsikylässä toivomme, että hyvä hallinto avattaisiin asiakkaan kielelle siten, että hän voisi helposti tarkastaa omat oikeutensa hyvään palveluun. Hyvän hallinnon avaaminen eri asiakkuuden vaiheissa antaisi myös työkaluja sille, että asiakkaan kanssa em. kohdat tulisivat käytyä läpi.

Turvallisuuden osalta toivomme, että laatulupauksessa otettaisiin kantaa myös asiakasturvallisuuden toteutumiseen, sen seurantaan ja määrittelyyn. Lastensuojelun laadusta puhuttaessa tulisi ottaa myös kantaa siihen, miten toimitaan asiakasturvallisuuden vaarantuessa ja millainen ilmoitus asiasta tulisi tehdä. Laatupoikkeamien kerääminen koordinoidusti ja kehittäminen niistä saatujen tietojen perusteella parantaa myös asiakasturvallisuutta.

Laatusuosituksen liitteenä oleva eettisten periaatteiden taulukkomuotoinen arviointikehys on toimiva, ja vastaava tulisi laatia kaikille lastensuojelun osa-alueille käyttöön. Arviointikehyksen tulisi sisältää konkreettisia tekoja ja toimia, joilla työn eettisyys ja laatu lisääntyvät.

SOS-Lapsikylässä kannustamme siihen, että laatusuosituksia uusittaessa mukaan otettaisiin vahvasti myös vaikuttavuuden todentaminen. Lastensuojelussa tulee määritellä, millaista vaikuttavuutta tavoitellaan ja miten se todennetaan työn eri vaiheissa. Vaikuttavuuden todentaminen tulisi olla osa kaikkea lastensuojelutyötä ja jokaisen sen kentällä toimivan velvollisuus. Laadusta keskusteltaessa voisi pohtia, saako vaikuttavuuden pohdinnan edellytykseksi jokaista asiakasprosessia. Esimerkiksi eri tukimuotoja suunniteltaessa, tulisiko sosiaalityöntekijän ottaa kantaa näiden kykyyn vastata vaikuttavuustavoitteisiin. Vaikuttavuus liittyy myös toimijoiden välisen yhteistyön joustavuuteen. Suosituksessa tulisi korostaa, että lasta ja perheitä tukevien palveluiden tulisi muotoutua joustavasti ja perheen tarpeiden mukaan sekä maakunnan/kunnan että muiden palvelutuottajien toiminnassa. Palveluntuottajia tulee ohjata kehittämään toimintaansa yhdessä sidosryhmien kanssa. Myös tutkimusperustaisuutta ja niihin perustuvaa arviointia tulee kaikessa lastensuojelutyössä vahvistaa.

Nykyisissä laatusuosituksissa lapsen osallisuudesta on kirjoitettu kattavasti. Kuitenkin näkökulma on pitkälti asiakkaiden osallistumisessa ja erilaisissa kehittämisryhmätoiminnoissa. Laatulupauksen näkökulmasta voisi ajatella, että tulisi määritellä lapsen ja asiakkaan osallisuus omassa asiakkuudessaan ja arjessaan: miten lastensuojelutyöllä vahvistetaan tätä näkökulmaa? Miten turvataan, että lapsi on osallinen omassa arjessaan ja asuinpaikassaan? Millaisin työkaluin tätä arvioidaan?

Osallisuuskeskusteluun liittyy vahvasti myös digitaalisen osallistumisen mahdollisuudet. Lastensuojelun laatuun liittyy myös viranomaisen tiedoksiantovelvollisuus. Laatulupaukseen voisi edellyttää, että kunnan/maakunnan ja palveluntuottajien verkkosivuilla on avoimesti ja selkokielisesti kuvattu, mitä lastensuojelu tarkoittaa eri vaiheissaan, millaista tukea on tarjolla ja miten eri tahoihin voi olla yhteydessä.

Kannustamme laatusuosituksia uudistettaessa huomioimaan myös lastensuojeluun vahvasti kytkeytyvän dokumentoinnin. Tällä hetkellä sosiaalihuollon dokumentointi on vaihtelevaa ja sitä ohjaavat erilaiset työn tekemisen tavat. Laatulupaukseen voisivat liittyä kannanotot siihen, miten usein ja mitä asioita dokumentteihin kirjataan. Esimerkiksi lapsen asiassa tehdyt ratkaisut tulisi perustella dokumentoinnissa eksplisiittisesti kuvaamalla, mitä tekijöitä ratkaisua tehdessä on punnittu, mitä painoarvoja tekijöille on annettu ja miten tehtyyn ratkaisuun päädyttiin. Dokumentointiin tulisi olla oma laatulupauksensa.

Ammattihenkilöiden työn laatu tulee myös avata siten, että asiakas voi tietää, millaista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota voi palvelulta odottaa. Sen lisäksi tulisi huomioida työntekijöiden osaamisen vaatimukset ja työntekijöille tarjottava tuki. Tälläkin hetkellä esimerkiksi kuntien kilpailutuksissa edellytetään palveluntuottajilta tiettyjä pätevyysvaatimuksia sekä tiettyä täydennyskoulutus- ja työnohjausmäärää sekä tiimityöskentelyä vuositasolla. Lastensuojelun laatulupauksena voisi olla vaatimukset ja edellytys sille, että tietyt asiat koskevat kaikkia lastensuojelussa toimivia, ja niitä mitataan sekä raportoidaan vuositasolla. Laatulupauksessa voisi pyrkiä ottamaan kantaa myös työntekijämitoituksiin sekä työnjakokysymyksiin: mikä edellyttää juuri sosiaalityöntekijän työtä? Mitä erityisosaamista esimerkiksi sosiaaliohjaaja voi tuoda prosessin eri vaiheissa?

Nykyisissä laatusuosituksissa todetaan, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei saa kokea jäävänsä yksin asiakasasiassaan. SOS-Lapsikylässä haastammekin pohtimaan, voisiko edellä mainitun laatia laatulupauksen muotoon: lastensuojelun asiakas ei jää koskaan yksin asiassaan tai avuntarpeessaan?

Kaikkiaan SOS-Lapsikylässä olemme iloisia, että laatusuositukset uusitaan. Olemme mielellämme mukana kehittämässä niitä eteenpäin siten, että asiakkaiden perustuslaillinen oikeus yhdenmukaisiin ja läpinäkyviin palveluihin toteutuu.


Helsingissä 19.2.2019
SOS-Lapsikylän asiantuntijaryhmän puolesta

Johanna Hedman, kehittämispäällikkö (laatu), SOS-Lapsikylä
p. 050 363 1200
s-posti: johanna.hedman@sos-lapsikyla.fi