TUKENA on Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoima ja yhdessä SOS-Lapsikylän kanssa toteuttama EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittama hanke. Osana lasten ja nuorten kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaa työtä hanke kokosi Nuoret Suomessa -ryhmän, johon osallistui kuusi nuorta eri puolilta Uuttamaata.

Asiakasraadin käsittelemät teemat liittyivät hankkeen tavoitteisiin, mutta työskentelyssä pyrittiin keskittymään erityisesti nuorten tärkeinä pitämään asioihin. Ryhmässä keskusteltiin erilaisista asumismuodoista, vertailtiin kokemuksia asumisesta perheryhmäkodissa sekä käsiteltiin terveyteen ja hyvinvointiin sekä kouluun ja asumiseen liittyviä teemoja. Lisäksi ryhmäläiset jakoivat laajemmin kokemuksiaan yhteisen tekemisen merkityksestä ja odotuksistaan tulevaisuuteen ja itsenäiseen elämään liittyen.

Nuoret viihtyvät perheryhmäkodissa

"Pitäisi olla rauhallisessa paikassa, missä ei ole rasistisia ihmisiä." Näin asiakasraatiin osallistuneet nuoret kuvailivat toiveitaan liittyen perheryhmäkodin sijaintiin. Perheryhmäkoti oli nuorten yleisin asumismuoto.

”Nuoret arvostivat perheryhmäkodissa sen pienuutta ja kodinomaisuutta. Sijainti oli myös heille merkityksellinen hyvien julkisten kulkuyhteyksien, lyhyen koulumatkan sekä naapuruston suhtautumisen kannalta”, kertoo TUKENA-hankkeessa mukana oleva, ryhmää ohjannut Riikka Hautakoski. Ryhmän toisena ohjaajana toimi hankkeessa aiemmin työskennellyt psykologi Saija Kankaanpää.

Perheryhmäkodin ohjaajat muodostivat näkyvän osan nuorten arjesta. Ohjaajien pysyvyys ja pitkät ohjaussuhteet olivat nuorille merkityksellisiä ja loivat osaltaan kodinomaisuutta perheryhmäkodissa asumiseen.

”Tapaamisissa tuli esiin, että osalla nuorista oli aiempia ikäviä kokemuksia siitä, että heitä oli kohdeltu huonosti. Nuoret toivoivatkin kunnioitusta heidän kanssaan työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. He toivat myös esiin, että tapaamisille olisi tärkeää varata riittävästi aikaa, sillä toisinaan nuorten puhumattomuus oli virheellisesti tulkittu yhteistyöhaluttomuudeksi”, Hautakoski summaa.

Osa nuorista olisi mielellään asunut myös perhehoidossa. Perhehoidon hyvinä puolina nähtiin mahdollisuus sukeltaa suomalaiseen kulttuuriin ja harjoitella suomen kieltä.

Opiskelu ja rutiinit tärkeitä

Nuoret nimesivät hyvinvointiaan tukeviksi tekijöiksi harrastukset, hyvät ystävät sekä ammattitaitoiset ohjaajat. Perheryhmäkodin yhteinen toiminta oli myös nuorille tärkeää. Asiakasraatilaiset peräsivät myös perheryhmäkodin ohjaajilta mallia hyvistä elintavoista:
"Alle 18-vuotiailla ei ole vielä tarpeeksi tietoa terveydestä, joten on tärkeää, että ohjaajat näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä ja opastavat nuoria", nuoret totesivat.

Opiskelua asiakasraatiin osallistuneet nuoret pitivät tärkeänä osana elämää ja reittinä hyvään tulevaisuuteen. Nuoret olivat tyytyväisiä erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja olivat saaneet niistä tietoa riittävästi. Opiskelun haasteiksi nuoret nimesivät nopean opiskelutahdin, kielitaidon kehittämisen sekä opiskeluun tarvittavan rauhallisen tilan löytämisen perheryhmäkodissa.

Asiakasraadin nuoret keskustelivat myös elämästä yleensä sekä tulevaisuudesta.

"Myös päivän rutiinit pitää olla kunnossa, että tietää miten elää, ettei masennu yksin eläessään, esimerkiksi on hyvä käydä urheilemassa”, nuoret totesivat. Heistä oli tärkeää oppia elämänhallintaan liittyviä taitoja.

”Tukea itsenäistymiseen nuoret saivat kavereiltaan, asuinpakkakuntansa tukihenkilöltä, sosiaalityöntekijältä tai kummiperheeltä”, Hautakoski sanoo.
Hautakoski on iloinen siitä, että Nuoret Suomessa -ryhmän osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmän toimintaan.

”Kiitosta saimme esimerkiksi siitä, että ryhmä oli tarpeeksi pieni, jolloin jokainen pääsi kertomaan mielipiteensä”, Hautakoski toteaa.

Tutustu Nuoret Suomessa -ryhmän työskentelyn tuloksiin tästä.
Tutustu TUKENA-hankkeeseen täällä.