Lasten oikeuksia puolustavat järjestöt ovat huolissaan globaalista toimettomuudesta, kun YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Järjestöt vaativat valtioita tekemään poliittisia päätöksiä lasten hyväksi ja panostamaan koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan.

Järjestöt ilmaisevat Joining Forces -raportissaan syvän huolensa siitä, että vain kourallinen maita on tehnyt konkreettisia sitoumuksia lasten oikeuksien parantamiseksi. Vain alle puolet maailman maista on tarttunut UNICEFIN ja YK:n kansainväliseen For every child, every right -aloitteeseen kasvattaa toimia lasten hyväksi. Tämän lisäksi alle 50 maata on tehnyt omia kansallisia sitoumuksia ja mukana on vain muutama niistä maista, joissa lapset kärsivät eniten köyhyydestä ja puutteesta.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ratifioitu lähes kaikkialla maailmassa. Sopimuksen ansiosta on panostettu merkittävästi lasten terveyteen, koulutukseen ja turvallisuuteen sekä sellaisiin lakeihin ja politiikkoihin, jotka huomioivat lasten oikeudet. Tämä pätee erityisesti muun muassa lapsityövoiman hyväksikäytön, lapsiavioliittojen sekä kuritusväkivallan ehkäisemiseen.  

Järjestöt ovat kuitenkin huolissaan siitä, että valtavista edistysaskelista huolimatta liian moni lapsi kärsii.

- Järkyttävä määrä lapsia kuolee yhä ehkäistävissä oleviin syihin, miljoonat lapset eivät pääse kouluun tai kokevat hyväksikäyttöä. Arviolta 12 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä menee joka vuosi naimisiin, Annette Gothóni Suomen World Visionin ohjelmajohtaja sanoo.

The Joining Forces -raportti (A Second Revolution: 30 Years of Child Rights, and the Unfinished Agenda) kertoo, että 30 vuotta sitten tehdyt lupaukset ovat miljoonien osalta yhä täyttämättä. Lukematon määrä lapsia kohtaa yhä väkivaltaa. Ikään, sukupuoleen, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja uskontoon kohdistuva syrjintä vahingoittaa lapsia kaikkialla maailmassa.

Raportin mukaan valtioilta ei heru riittävästi rahaa lasten kannalta kriittisiin palveluihin kuten terveydenhoitoon. Moni matalan tulotason maa on riippuvainen kehitysavusta, jota ei riitä tarpeeksi mm. terveyden ja koulutuksen parantamiseen.

Toinen raportissa esiin nouseva avainkohta on luotettavan tiedon puuttuminen. Valtiot luottavat dataan, joka heijastaa kansallisia keskiarvoja, mikä jättää huomiotta tiettyjen lasten tarpeet ja vaikeuttaa edistyksen seurantaa. Kokonaisvaltainen datan keruu ja sen purkaminen mm. sukupuolen, iän, vammaisuuden ja asuinpaikan mukaan on erityisen tärkeää, sillä lasten oikeuksien rikkomukset kohdistuvat pahiten jo valmiiksi huono-osaisiin lapsiin.

Tilastot osoittavat, että köyhyys on yhä ratkaisevin tekijä monen lapsen selviytymisessä. Köyhimpään viidennekseen kuuluvien kotitalouksien lapsilla on keskiarvoa 40 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla ennen viidettä ikävuotta. Köyhimpien perheiden ja syrjäseutujen lapset kärsivät kaksi-kolme kertaa muita lapsia useammin viivästyneestä kasvusta.

Joining Forces -koalitioon kuuluu kuusi kehitysyhteistyöjärjestöä, jotka työskentelevät alle 18-vuotiaiden lasten oikeuksien turvaamiseksi. Järjestöt ovat ChildFund Alliance, Plan International, Save the Children International, kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö, Terre des Hommes International Federation sekä World Vision International.

Lisätietoja:

Leena Poutanen, viestintä- ja varainhankintajohtaja, SOS-Lapsikylä, leena.poutanen@sos-lapsikyla.fi, puh. 040 570 8298

Annette Gothóni, ohjelmajohtaja, Suomen World Vision, annette.gothoni@worldvision.fi
puh. 040 59 50 892

Mari Luosujärvi, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi, mari.luosujarvi@plan.fi, puh. 044 328 3382

Anne Haaranen, kansainvälisten ohjelmien johtaja, Pelastakaa Lapset ry, anne.haaranen@pelastakaalapset.fi, puh. 040 823 9463