Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus- ja kehittämishanke on tarpeellinen. Hankkeen tarkoituksena on tutkia sijoitettuna olevien lasten kokemuksia ja kohtelua erityisesti hyvinvointia tukevien ja lisäävien tekijöiden näkökulmasta. Tarkoituksena on myös tutkia, mitkä tekijät helpottavat ja vaikeuttavat epäkohtiin tarttumista. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada muutos lasten ja nuorten kuulemisen tavoissa ja rakenteissa.

Valittu ikärajaus tuottaa eriarvoisuuden eri-ikäisten lastensuojelun asiakkaiden välille, eikä täten tule kehittämään eri ikäisten lasten kuulemisen ja osallisuuden mahdollisuuksia yhdenvertaisesti. Yli 12-vuotiailla lapsilla on usein kehittyneempi verbaalinen kyky kertoa omista ajatuksistaan, kokemuksistaan ja mielipiteistään. Alle 12-vuotiaiden lasten kanssa tarvitaan erilaisia toiminnallisia menetelmiä puheen tuottamisen tueksi. Jo esimerkiksi 3–5-vuotiailla lapsilla on Pesäpuun kehittämistyössä tuotetun tiedon perusteella paljon sanottavaa, mutta aikuisen vastuulla on osata kuulla lasta oikeilla menetelmillä ja ennen kaikkea luoda osallisuudelle mahdollisuuksia.

Lastensuojelulaki (417/2007, 20 §) määrittää kuulemisen ikärajaksi 12 vuotta, mutta lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla ja kirjattava ne lasta koskeviin asiakirjoihin. Osallisuuden ja kuulemisen edistämisen kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa kaikista alle 18-vuotiaista lapsista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla edellyttää, että lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut, ettei kyseisessä sopimuskohdassa aseteta ikärajaa lapsen oikeudelle ilmaista näkemyksiään, ja suosittelee, etteivät sopimusvaltiot ottaisi käyttöön ikärajoja, jotka rajoittavat lapsen oikeutta tulla kuulluksi kaikissa häntä koskevissa asioissa. (*1)

Komitea on erikseen korostanut, että myös kaikkein nuorimmilla lapsilla on oikeuksien haltijoina oikeus ilmaista näkemyksensä, jotka tulisi ottaa huomioon lapsen kehittyvien valmiuksien mukaisesti. Sopimusvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin sen takaamiseksi, että lapsi käsitetään varhaisimmista vaiheista asti oikeuksien haltijaksi, jolla on vapaus ilmaista näkemyksensä ja oikeus tulla kuulluksi häneen vaikuttavissa asioissa hänen valmiuksiensa ja etunsa kannalta tarkoituksenmukaisilla tavoilla. (*2)

Tahdomme kannanotossamme muistuttaa, että lasten näkemykset ja kokemukset ovat merkittäviä, ja nämä tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, politiikan suunnittelussa sekä laadittaessa ja arvioitaessa lakeja tai toimenpiteitä. Osallistumisen käsitettä ei tulisi saattaa tilapäiseksi tai satunnaiseksi, vaan jatkuvaksi lähtökohdaksi lasten ja aikuisten tiiviille vuoropuhelulle niin toimenpiteiden, ohjelmien tai menettelytapojen kehittämisen näkökulmasta kuin ylipäänsä kaikissa lasten elämän kannalta keskeisissä asioissa. (*3)

Tätä varten on luotava sellaiset toimintakäytännöt ja -kulttuuri, jolla helpotetaan kaiken ikäisten lasten mielipiteiden ja kokemusten systemaattista kuulemista, vaikka kuulemisen tavat olisivat erilaisia ikäryhmien välillä.

Toivomme, että kaikkien lasten oikeutta osallisuuteen toteutetaan yhdenvertaisesti, kuten lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Olemme viime aikoina huomanneet alle 12-vuotiaiden lasten jäävän toistuvasti sivuun kehittämis- ja tutkimustoiminnasta. Nyt alkavalla tutkimus- ja kehittämishankkeella olisi mahdollisuus edistää osallisuutta yhdenvertaisesti niin, että kaiken ikäiset lapset voivat systemaattisesti kertoa omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan jo varhaislapsuudesta alkaen. Kokemus osallisuudesta pienestä pitäen tukee lapsen kasvua ja kehitystä myönteisesti.

Jos perustelluista syistä tutkimushankkeen alkuvaiheessa alle 12-vuotiaiden lasten mukaan ottaminen ei ole enää mahdollista, haluamme tietää miten ja missä vaiheessa hanketta heidät aiotaan huomioida yhdenvertaisesti.

Helsingissä 5.3.2019

Pesäpuu ry

Pieni ääni – iso asia verkosto:

Kehitysvammaliitto
Lastensuojelun keskusliitto
Minua kuullaan -hanke
Nuorten ystävät ry
Pelastakaa Lapset ry
Salon kaupunki, sosiaalityön palvelut
SOS-Lapsikylä
Vammaisperheyhdistys Jaatinen
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
 

1 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, kohta 21
2 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7 lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa, kohta 14
3 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, kohdat 12 ja 13.

LÄHTEET:
Heino, Tarja 2019. THL. Lasten kuuleminen vahvistuu lastensuojelussa.
Kananoja, Aulikki & Ruuskanen, Kristiina 2019. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Loppuraportti.
YK:n lapsen oikeuksien komitea, Yleiskommentti nro 7 (2005), Lapsen oikeuksien täytäntöönpano varhaislapsuudessa.
YK:n lapsen oikeuksien komitea, Yleiskommentti nro 12 (2009), Lapsen oikeus tulla kuulluksi.