Tarinoita kotimaan lapsikylistä

Yhdessä, mutta erikseen

”Omassa lapsuudessani pihat olivat täynnä leikkiviä lapsia. Kun Aapo syntyi, ei meidän talomme hiekkalaatikolla näkynyt ketään. Täällä lapset vilistävät pihalla ja kaikille löytyy leikkikavereita”, pohtii sijaisisä Mika Ahonen.

Sukellus taiteen maailmaan

Punkaharjun lapsikylässä maalattiin Sydänsyli-yhteisötaideteosta neljänkymmenen maalarin voimin. Maalaamisen aikana sukelletaan ihmisen omiin kykyihin, lahjoihin ja tunteisiin, ja lopputulos on vaikuttava taideteos.

Lehti-ilmoitus muutti elämän - lapsikylävanhempi Nella huolehti 16 lapsesta

"Olin lapsikylävanhempana 34 vuotta. Sinä aikana ehdin olla äiti 16 lapselle. Vanhimmat lapseni ovat jo yli 40-vuotiaita ja kuopus 16-vuotias. Olen monen lapsen mummikin. Lähipiirini on todella laaja, sillä siihen kuuluvat myös lasten biologiset vanhemmat."

Suurista unelmista totta

Valokuvaaja Anthony Ubaud eli nuoruutensa lapsikylässä. Nyt hän on koonnut valokuvistaan Suuria unelmia -kampanjaa, jonka viestinä on, että kuka tahansa voi taustastaan huolimatta toteuttaa unelmansa.

Lapset muuttivat elämän

Vielä viisi vuotta sitten Leila hoiti vanhuksia ja Pasi oli töissä nuorten työpajalla Kouvolassa. Nyt he asuvat Tampereen Vuoreksen lapsikylässä seitsemän lapsen kanssa.

Ryhmäkoti tarjoaa turvaa

Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Lastensuojelujärjestönä SOS-Lapsikylän tehtävä on auttaa hädässä olevia lapsia kansallisuudesta riippumatta, niin kotimaassa kuin ulkomailla. SOS-Lapsikylän perustamia ryhmäkoteja on tällä hetkellä Espoossa, Haapajärvellä ja Jyväskylässä.

Tapiolan kylä muuttuu mutta arvot säilyvät

Suomen ensimmäinen SOS-lapsikylä Tapiolassa täytti tänä keväänä 50 vuotta. Kylä on muutoksen edessä, sillä toiminta siirtyy vähitellen Espoon Niittykumpuun tavallisiin kerrostaloihin. Työn ydin säilyy muutoksenkin keskellä: kaikki tehdään lasten parhaaksi.

Uusi alku kaukana kotoa

Kun SOS-Lapsikylän ryhmäkotia perustettiin marraskuussa Jyväskylään, kenelläkään ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuisi. Kaikki oli uutta sekä ryhmäkodin työntekijöille, että vastaanotettaville alaikäisille turvapaikanhakijapojille. Aluksi kommunikointi hoitui lähinnä pantomiimin keinoin.

"Kerran kuussa meitä on kolme"

Aviopari kiinnostui tukiperheenä toimimisesta, kun elämässä opiskelukiireet olivat takana ja kummallakin oli taas omaa aikaa. Veera ja Johannes työskentelevät molemmat lastensuojelussa, Tapiolan SOS-lapsikylässä. Veera on sosiaalipsykologi ja erityistyöntekijä, Johannes sosionomi ja ohjaaja.

Tapiolan SOS-lapsikylässä kisattiin leikkimielessä kokkisodassa

Tapiolan SOS-lapsikylässä järjestettiin Kokkisota à la française kokkaustempaus kylän lapsille. Lapset pääsivät kisaamaan leikkimielessä kokkisodassa ja opettelemaan ruuan valmistusta ammattikokkien Sami Garamin ja Oliver Hurskaisen johdolla.

Taikuutta ilmassa

Siistiin pikkutakkiin pukeutunut kohtelias 16-vuotias Erkki pyytää minua istuutumaan pöydän ääreen. Vuorossa on korttitemppu. Erkki on Tapiolan SOS-lapsikylän kyläpäivän kuluessa ehtinyt jo viihdyttää tempuillaan monia, etenkin nuorempiaan, jotka ovat hyvin kiinnostuneita saloista temppujen takana...

Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteen

Linda Santonen on 19-vuotias ylioppilas Kaarinan lukiosta. Hänet sijoitettiin 8-vuotiaana 2003 perustettuun Kaarinan SOS-lapsikylään. Keväällä lukion päättänyt Linda on Kaarinan SOS-lapsikylän ensimmäinen ylioppilas.

Tärkeä sisaruus

"Tullessani SOS-lapsikylään olin kolmivuotias ja siskoni oli tuolloin neljä. Kodissa kasvaneista muista lapsista on vuosien mittaan tullut kuin siskoja ja veljiä. Heidän kanssaan on tullut vietettyä paljon aikaa ja heille on pystynyt puhumaan melkein kaikesta", SOS-lapsikylässä kasvanut Jenica kertoo.

Vanhempina rinnakkain

Usein arvot ja tavoitteet kasvatuksessa ovat yhteen sovitettavissa, mutta tuntuvat olevan toisistaan kaukana, koska kommunikaatiota vanhempien ja sijaisvanhempien välillä on liian vähän. Mikäli lasta hoitavat henkilöt eivät tutustu lapsen omaan perheeseen ja niihin tapoihin, arvoihin, perinteisiin ja periaatteisiin, joiden mukaan tässä perheessä on toimittu, eivät he kykene auttamaan lasta ylittämään sitä kuilua, joka kahden erilaisen perheen välille syntyy.

Joulunodotukseen liittyy niin iloisia kun surullisiakin tunnelmia

Meillä lapset ovat biologisia sisaruksia. Joulukuun aloitamme muistaen heidän poismennyttä isää. Käymme sytyttämässä Turun tuomiokirkossa muistokynttilät ja muistelemme lämpimiä muistoja hänestä. Nyt kun aikaa lasten isän kuolemasta on jo kulunut muutaman vuoden tapahtumasta on tullut lämminhenkinen ei niin ahdistava. -lapsikylävanhempi Anne Seppälä

Meillä jouluun laskeudutaan pikkuhiljaa

Pyhäinpäivänä laitetaan ensimmäiset ulkovalot ja lyhdyt. Sitten joulukuun alkaessa ensin joulukalenterit ja sitten viikottain joka päivä ilmestyy joku uusi joulukoriste kotiin. Viime vuonnakin lapsien ensimmäinen juttu kotiin palatessa kouluista/päiväkodista oli se, että etsivät uuden koristeen. -lapsikylävanhempi Kirsi Roininen

Lastani kasvattaa toinen nainen

"Lapsikyläkodissa vastassa oli henkilö, jota kutsuttiin lapsikylävanhemmaksi. Hän hymyili kauniisti, mutta oli liian vieras, liian etäinen. Ja miksi hän hymyili tuolla tavalla? Eikö hän tajunnut, että pahin oli tapahtumassa. Että tämä perhe hajoaa nyt juuri." Lue, miltä voi tuntua, kun omaa lasta kasvattaa joku toinen.

Kun jotain luvataan, se myös pidetään

Arkisin Pauli Seppälän päivät täyttyvät renkaista, vanteista ja vaihdekojeista. Hän on unelmatyössään autonasentajana. Työpäivän päätyttyä hän hurauttaa kotinsa pihaan Kaarinan SOS-lapsikylään, jossa odottaa hänen lapsikylävanhempana toimiva puolisonsa Anne ja kolme kotiin sijoitettua lasta.

Salapoliisit presidentin vieraina

Mehun ja munkin syönnin lomassa lapset kertoivat presidentille mm. turvallisuuden, nukkumisen ja ruuan merkityksestä. Mieleenpainuva tapaaminen sai täydellisen päätöksen presidenttiparin Lennu-koiran tultua tervehtimään vieraita.

Saimme eväät elämään perhekuntoutuksesta

Olihan se tietysti kauheaa kuulla, että emme sairaalasta pääsekään omaan kotiin, vaan lähdemme Punkaharjulle SOS-lapsikylään perhekuntoutukseen. Sen verran on äiti raskauden aikana masentunut, että sairaalan sosiaalityöntekijä oli tehnyt meistä ennakoivan lastensuojeluilmoituksen. Se oli aivan kamala tieto.

SOS-lapsikylässä ohjaaja tukee lapsen kasvua

SOS-lapsikylissä kovia kokeneen lapsen ja nuoren taivalta on tukemassa sijaisvanhempien lisäksi ohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä koostuva kyläyhteisö. Kaarinan SOS-lapsikylän ohjaaja Antti Mäkinen kertoo, miten hän työnsä kautta auttaa kylän lapsia ja nuoria kokemaan onnistumisen tunteita ja vahvistamaan itsetuntoaan.

Lahjoita